Lepan hoitopäiväkirja

Tänne Lepan hoitajat raapustelevat

Minun ja Lepan ensimmäinen kohtaaminen..Tallin pihalla hyppäsin autosta ulos ja kipitin talliin.
- OLEN SUENOSSA! sanoin ääneen ja menin oritalliin. kaikki hevoset olivat sisällä sateen takia. Iloisesti kävelin käytävältä toiseen päähän, viimeisessä karsinassa seisoi arabialainen täysiverinen ori. Hymyillen menin lähemmäs, ja karsinan yltä pilkisti utelias pää.
- Hei, kavei. Kukas sinä olet? kysyin orilta ja silitin sen otsaa. Ori oli selvästi varsa ja katsoin sen karsinan ovea.
- Olet lepa! No, hei Lepa! Olet sinä ainakin komia. Sanoin orille joka yritti näykkäistä hiuksiani varmaankin leikillä.
- Ja hyvin leikkisä. Sanoin nauraen ja ori hörötteli ylähuultaan.

Hetken olin innostunut orin paisaamisesta, kunnes takaatani ilmesty nuori nainen.
- Hei! Kukas sinä nuori neiti olet? nainen kysyi kävellen viereeni.
- Ööäää, olen inka! Vastasin rohkeasti.
- No, heippa inka! minä olen Jasmin ja Jade on tällä hetkellä tammatallissa. Olemme siis tallin omistajat. Jasmineksi kutsuvat nainen sanoi minulle.
- öö. Moi! Tämä on ihana ori tää Lepa! Sanoin kehuskellen oria joka pyöriti päätänsä karsinassa.
- No se onkin tuollainen jätkän kölliskä. Haluaisitkohan harjata sitä? Tuo se käytävälle. Nainen sanoi ja tottelin käskystä. Otin Lepan riimusta kiinni ja avasin karsinan oven. Talutin orin käytävälle ja kiinnitin sen kahteen riimunnaruun mitkä tuli molemmin puolin.

Hetken olin harjannut oria ja Jasmin oli jo lähtenyt.
- Olet ihana Lepa... Mutta sinulla varmaan on jo hoitaja ja minä en uskalla kysyä keltään. Sanoin orille kun oltiin kahden. Se viskosi päätänsä ja kuulin askeleita takaatani.
- Voit hoitaa sitä, jos sinulla on aikaa! Kuulin jonkun sanovan, joka ei olluy jasmin!
- Ja hei, olen Jade! Jasmin jo kertoi sinusta. Jadeksi kutsuva nainen sanoi minulle.
- Saisinko?! Ihan oikeasti?! Olin räjähtämis pisteessä!
- Saat.

Siitä sitten kaikki alkoi.. Ensimmäinen kohtaamiseni Lepan kanssa. Toisesta päivästä tulee vielä huikea!
Hyvää yötä päiväkirja, kiitos kun jaksoit taas kuunnella juorujani tallilta!


(Siis, kirjotin ton päiväkirjaani, ja KIRJOITAN paljon parempiakin tarinoita, koska tää foorumi poisti äsken vanhani tarinan niin tein nopeasti uuden)

Aika lyhyt, muttei se haittaa jos foorumin kanssa on ollut onkelmia >D Saat 40v€ ja 8pistettä

MIKÄ LEPALLA ON?!

Astelin Suenon oveista sisään ja haistelin tallin tuoksua. Hevoset, miten ihana asia! Kipittelin tallin käytäviä pitkin toista kertaa ja siirryin oritallin oveista sisään. Hevoset olivat ulkona ja kävin hakemassa kottarit ja talikon. Putsasin Lepan karsinan äkkiä.

Huomattuani että minulla ei olisi mitään tekemistä tänään Lepan kanssa, niin päättisimpä mennä tänään talutus retkelle maastoohon! Reippaana ja hymysuin en ollut nähnyt vielä yhtden yhtä ihmistä.
- Missä ihmeessä on Vilde, Dani, June ja Sepe?! Karjahdin kun pääsin ulos. Olin jo päntännyt kaikki hepat muistiini, ja tallissa ei ollut ketään.

Kulin puhetta. Takaatani hyppäsi kaksi tyttöä. Serafina ja Civa.
- Missä kaikki on? Kysyin äkkinäisenä ja ehkä vähän surullisenakin.
- Ne ovat kilpailuissa, Jade sanoi että pitäisimme tallia pystyssä sen aikaa. Civa sanoi ja hypähteli paikallaan. Hymyilin ja jatkoin matkaani Lepan tarhalle. Lepa oli makaamassa maassa ja hörähteli välillä. Kohta alkaisi sen orimaiset päivät ja minun ja sen suhde vain huononisi.

Hetken kun katselin aidalla Lepaa, ja serafina ja Civa olivat hakeneet Fannin ja Lilan jo sisälle nin Lepakin ypähti jaloilleen. Se käveli aidalle ja yritti napostella hihaani.
- Onko sinullakin yksinäistä tuolla? Kysyin orilta joka katsoi minua uteliain silmillään.
- Parempi olisi, että mentäis sisälle ja pitkä maasto lenkki! Sanoin ilahtunein silmin ja ori katsoi minua tyrmistyneenä. Pujottelin sähkölangan alta Lepan viereen ja otin sen kiinni. Ori vänkkäsi vastaa ja avasin portin. Se ei tahtonut lähteä. Vedin riimunnarusta ja maiskuttelin. Yritin saada oria liikkeelle! Mutta, tämä päätti istathaa siihen! Ja kirjaimmelisesti, se myös istuikin! Katsoin suu auki oria joka istui maassa. Maiskuttelin ja heiluttelin riimunnarua.
- Nouses nyt jätkä! Huusin ja ori nousi salamannopeasti maasta ja lähti laukkaamaan, en päästänyt irti vaan vetäsin vastaa. Ori pysähtyi kuin seinään olisi iskeytynyt

(JATKUU)

(JATKUU)

Huokaisin helpotuksesta ja nousin maasta. Menin orin viereen ja katsoin sitä, se ei ollu toma itsensä.
- Mikä sinulla on? Kysyin kun se seisos niin paikallaan eikä liikahtunutkaan. Yritin katsoa samaan kohteeseen mihin Lepa katsoi, ja arvatapa vain! Se katsoi suoraa DOLLYÄ!
- Voi ei, oletko sinä ihastunut hienoon, puhdasrotuseen issikkaan?! Karjasin Lepalle joka vain seisos silmät suurina. Yritin maiskutellka, työntää pollea joka ei hiavahtunutkaan. Se vain vilkaisi minua ja näytti hapanta ilmettä, kunnes Civa pelasti minut. Se haki Dollyä sisään. Lepa karjaisi kovan hirnahduksen kun Dolly katosi näköpiiristä.
- Soojaa, ei mitää hätää. Rauhottelin Lepaa joka hirnus ja hyppi paikallaan tasajalkaa. Yritin vetää sitä talliin päin ja se tuli perässä kuin kanuunan kuula.

(JATKUU)

(JATKUU)

Lepa syöksyi vierelleni ja nykäisin riimunnarusta. Lepa tuli takas mutta heti hypähti etujaloilleen ja takajalat lensivät ilman halki. Ori sekos tyysti ja ravasi paikallaan kun pidin siitä kiinni ja yritin saada sen sisään. Lepa vain hyppi pystyyn ja veti riimunnarua, hyvä etten lentänyt perässä tai irrottanut otetta!

Hetken olin tapellut orin kanssa kun se hyppi ja potki ja sinkos miten sattui. Kun vihdoin sain sen tallikäytävälle ja se entiästä enemmän sai tallin nurin perin. Muut orit jotka oli sisällä hyppi karsinoissa ja hirnu samaan tahtiin.
- Rauhassa Lepa! Sinä saat vanhemmat orit sekaisin! Huusin orille kun se hyppäsi takajaloilleen ja melkein osui minuun jaloillaan!
- Nyt tulet! Huudahdin orille ja näin sen takaa tulevan serafina ja Civa. Nykäisin Lepaa joka melkein potkaisi tyttöjä.
- Mikä sillä on?! Serafina huusi metelissä.
- Se oli selvästi ihastunut Dollyyn ja sekos kun se ei nää sitä. Huusin takas, muuten ei oltas kuultu toisiaan. Lepa hyppäs uudelleen, uudelleen. Kunnes sain sen irrottettua karsinaa. Karsinassa se hyppi ja ravasi karsinaa ympäri.
- Parempi olis että vietäs Dolly ja Lepa ulos. Viereisiin karsinoihin ettei varmuuden vuoksi sattuisi mitään. Civa sanoi pelästyneesti kun oli kauhea meteli, vielä kun muut orit otti mallia!
- Nii, mutta Lepa voi hyin rikkoa aidat tai tehä jotain muuta että pääsis Dollyn tarhaan! Serafina karjaisi kun ei kuullut edes omaa ääntään metelissä.
- No mut jotenkin tää kolina pitää saada rauhottuamaan! Civa oli haastamassa riitaa ja olin jo avanut karsinan oven.
- Hakekaa te Dolly tonne sivu tarhoille niin tuon Lepan viereiseen tarhaan. Sanoin tytöille ja molemmat oli jo matkalla tammatalliin. Otin Lepan kiinni ja kiinitin sen ori riimulla. Vedin ketjut sen turvan ympärilel ja koukkasin narun riimun sisä kauttaja otin sen käteeni.
- Nyt ei temppuja! Huusin orille joka jo juoksi avonneeseen karsinan oveen. Se avasi sen potkimalla ja pystyyn nousemalla. Itse vedin narusta ja sain orin jotenkin vierelleni. Talutin sen pihalle monien mutkien kautta kun Ori vaan potki ja hyppi.

Ulkona sain orin jotenkin rauhottumaan, mutta se malttamattomana kuopi maata ja nopeasti irrotin sen viereiseen karsinaan. Se ryntäsi kauheeseen laukkaan ja heitteli peräänsä. Pukkilaukassa se pysähtyi heti kun näki Dollyn jota Serafina talutti viereiseen tarhaan. Lepa ravasi niin lähelle aitaa ja Dollyä kuin voi. Lepa hörisi orimaisesti ja istahdin maahan Civan ja Serafinan kanssa.
- Vahditaan näitä veijareita sen aikaan kun Jasmin ja muut tulee. Serafina sanoi ja otti kameran esiin.
- Joo... Vastasin ja katoin Lepaa joka orimaisena hörötteli ylä huultansa.

(JATKUU)

(JATKUU)

Huokaisin surulisesti kun Lepa ravaili ja näytteli itseään Dollyllel joka venytti kaulaansa aidan yläpuolella ja yritti koskettaa Lepaa. Lepa yritti samaa, ja niitten turvat kosketti toisiaan. Dolly tammana näykkäsi Lepaa ja sitten Lepa lähti kauheeseen raviin ja hirnahti kovaan ääneen. Se kuopaisi maata ja hyppäsi ilmaan ja veti komiat pukit.
- Siitä on sitten kasvanut jo iso poika.. Sanoin ääneen ja Civa sekä Serafina vilkaisi minua.
- Niin, orithan on tuollaisia. Serafina sanoi ja katsoi kamerassa olevia kuvia mitkä oli ottanut Lepan hölmöilyistä.

Oltiin iltaan saakka siinä istumassa. Kunnes hiljaisuuden rikkosi pieni golf auto joka tuli pihaan. Sieltä tuli Jade ja Jasmin!
- Hei tytöt! Hevoset ja muut kisaajat jäivät kisapaikalle yöksi, onhan sieltä 3 tunnin matka. Jasmin sanoi heti meidät nähdessään. Nykkäsin ja Jade katsoi ihmeissään Lepaa ja Dollyä ulkona.
- mitäs tämä nyt on? Jade kysyi ja käveli luoksemme.
- Lepa sekos ja se ei pysynyt nahoissaan talissa! Oli pakko ottaa ne ulos. Sanoin ja katsoin Lepaa joka yritti kurotella Dollyä. Jade katsoi Jasmin perässään Lepaa.
- Orimme on rakastunut Dollyyn, voi sitä. Se on silti otettava sisään. Ei sitä koskaan tiiä mitä se keksii. Jasmin sanoi hiljaisuuden keskellä. Nyökkäsin ja otin maasta riimunnarun ja avasin Lepan tarhan oven. Ori ravasi luokseni ja varmaan odotti siirtoa Dollyn tarhaan.
- Nyt mennään poika sisälle! Sanoin sille ja kiinitin sen. Nykäisin oria narulla ja se seurasi reippaassa ravissa vierelläni. Sen katse oli koko ajan tammassa joka hirnahti sen perään. Lepan kiljaisu oli kauhea! Se hirnahti kovaan ääneen ja varmaan rikkos korvani.

Kun vihdoin Lepa tajusi joutuvansa sisälle ilman Dollyä, ori vänkkäs vastaa. Se pysähtyi ja nosti päänsä korkealla. Nykäisin sitä vähän ja ori hirnahti.
- Tule nyt! Huusin orille joka hyppäsi melkein takajaloilleen. Loppu riimunnarulla näpäytin maahan ja maiskuttelin. Ori tuli jotenkin perässäni ja kuitenkin yritti päästä takaspäin. Pidin lujasti kiinni ja se ei paljon enään vastustellut kun päästiin talliiin. Irrotin orin karsinaansa ja se hyppäs heti sisään ja hirnahti kovaan ääneen. Vastaus kuului hirnahduksella.
- Voi teitä, ettekö voi ymmärtää että ette voi päästä yhteen. Sanoin Lepalle ja vilkaisin kelloa.
- Kohta isäkin tulee hakemaan, lupaan tulla huomenna! Sanoin orille joka katsoi minua vihaisena vangittuaan karsinaan. Hymyilin vähän ja kävin heinäladolla. Hain Lepan heinät ja menin kotiin (:

LOPPU

Nonni! Todella mukavan oloinen tarina Lepa jätkästä. Vai niin, Dollyyn ihastunut on meitin poika Todella ihana tarina<33 Saat... 200v€ Ja 10p

Lepa, olethan se sinä?

Astuin oritallin käytävälle ja vaisuna kädet taskuissa astelin Lepan karsinan vieree. Ori seisos sieraimet suurina ja suurin silmin tuijotti minua.
- Hei poika. Sanoin orille joka hörähti selvästi vastaukseksi.
- Onko sinulla ollut kivaa täällä yön aikana? Oletko saanut nukuttua yhtään ? Kysyin orilta joka polkaisi maata levottomasti. Itse vaisuna lähdin toimistolle.

Toimistossa oli Jasmin, Emppa, Civa ja serafina.
- Moi Inka! Civa ja Serafina oli heti äänessä.
- Heihei.. Vaisusti vastasin. Hoitajat katsoi toisiaan ja Jasmin jatkoi paperi töitä.
- Olet vaisuna tänään? Emppa sanoi ja näyttä hapanta ilmettä. Katsoin tyttöä ja sitten huokaisin syvästi.
- Niin kai, ei tunnu kivalta. Kun en ymmärrä yhtään mitään, pitäiskö edes jatkaa hoitamista Lepan kanssa kun se ei edes totele minua, tuskin edes muistaa minua. Sanoin vaisuna ja istahdin penkille tyttöjen viereen.
- Hei, älähän nyt! Se on uhma iässä. Civa sanoi ja taputti selkääni.
- Kiitos kaverit, te osaatte olla auringon paisteita. Sanoin ja hymy nousi naamalleni. Tytöt hymyili leveästi ja alettiin puhumaan sitä ja tuota.

Aika riensi ja menimme viemään hevoset ulos, paitsi Lepa. Se voisi olla hyvin vaaraksi, tai jotain pahempaa muille hevosille. Seisoin Lepan karsinan edessä Civa, Emppa ja Serafina vierelläni. Ori hyppi pystyyn ja potki seiniä. Se ei viihtynyt yksin.
- Voi sua.. Sanoin orille joka vain riehus.
- Emppa muuten, mites tänään ja eilen kisoissa? Serafina avasi suunsa ja Lepakin vähän rauhottui.
- Ihan hyvin, tulin 3 ja 2. Emppa vastasi hymyillen.
- Se on tosi hyvin! Vastasin nopeasti ja kuului askelia toimistosta päin. Sieltä tuli Jasmin.
- Hei, Civa ja Emppa. Voisitteko mennä ratsastamaan Fannin ja Vilden tänään maastossa kevyesti? Ennenkuin alkaa satamaan? Jasmin kysyi kansio kädessä. Tytöt nyökkäsi ja heti meni ulos harjaamaan hevosia. Minä ja serafina jäätiin kaksin Lepan karsinan eteen.

(JATKUU)

(JATKUU)

Hymyilin vähän ja katsoin Lepaa. Ori pärskytteli ja hirnui. Se ei ollut yhtään sama Lepa kuin ennen.
- Inka, mennäänkö ulos? Serafina kysyi ja katsoi minua. Hymyilin vähän ja nyökkäilin. Astelimme ulos oritallista ja ulos saakka kuului hirnunta. Serafina ja minä kävelimme Lillin, serafinan hoitsun tarhan eteen. Lilo oli samassa tarhassa ja silitin suloista vuonohevosta.
- Lilo on hieno! Olit onnekas kun sait kisata sillä. Sanoin Serafinalle kateelisena.
- Joo-o, Lilo on mahtava ratsu! Ei ihme että Jade tykkää ratsastaa sillä. Mutta Lilli on ihanempi. Serafina sanoi vastaukseksi ja rapsutteli hoitsuaan. Hymyillen katsoin loistavaa paria. 'Olispa minulla ja Lepallakin noin hyvä suhde' Mietin pääni sisällä ja istahdin maahan. Kuulin pääni sisällä Lepan hirnuntaa, ja tunsin että se oli yksinäinen.
- Menene Lepan luokse. sanoin nopeasti Serafinalle joka nyökkäsi ja jäi tarhoille kun menin talliin. Lepa potki seiniä kuuluvasti ja menin sen karsinan viereen.
- Rauhottuisit nyt edes vähän! huusin Lepalle ja ori seisahtui heti. Se katsoi tulisesti minua silmiin ja hyppäsi eteenpäin ja työnti päänsä karsinan oven ylitse ja yritti näykkästä minua luimuten. Hyssyttelin ja vihasena jäin Lepan seuraksi. Ori potki silti seiniä ja hirnus kuin hullu!
- En kestä enään! Sanoin ja potkaisin takas oveen ja uudelleen. Lepa rauhottui hetkeksi ja varmaan ihmetteli suuttumustani.
- Rauhottuisit nyt edes joskus! Ei kukaan kestä sinua! Huusin sille ja Lepa katsoi minua jotenkin vaisusti. Se hirnahti kovaan ääneen vihasena ja kai oli ymmärtänyt mitä sanoin, mutta silti potki ja remusi.
- ÄÄRG! En kestä enään! Huusin sille ja lähdin heti pois. Suljin tallin ovet että ulkona olevat hevoset rauhottuisivat. Lähdin vihaisena kotiin, miettimään asioita.


Myöhemmin
Illemmalla poljin takasin tallille. Muut hevoset olivat jo sisällä ja Serafina piti Lilliä liinassa kentällä. Rauhottuneena menin takaisin oritalliin ja ei enään kuullut malksetta. Kävelin Lepan tarhalle ja ori oli sidottu kiinni riimunnarulla. katsoin sitä ja se katsoi minua surullisena.
- Olet sitten rauhottunut. Sanoin sille ja avasin oven. Menin sen viereen ja rapsuttelin kaulalta.
- En harjaa sinua tänään, Jade kielsi puhelimessa kun olet muuttunut niin paljon. Sinulle pitää antaa enemmän tilaa.. Sanoin orille.

(JATKUU)

(JATKUU)

Hetken rapsutin Lepaa ja lähdin pois sen karsinasta. Irrotin sen riimunnarusta ja laitoin sen hakaan. Jade oli jo alottamassa iltatallia. Itselläni ei voimat riittänyt auttamiseen. Jotenkin oli heikko olo.

- Olin miettinyt asioita. Aloin sanomaan Serafinalle toimistossa. Tyttö joi mehua ja itse napsuttelin sormillani pöytää vasten.
- niin? Serafina kysyi kysyvällä ilmeellä.
- Aijon silti jatkaa täällä käymistä vaikka Lepa on tuollainen. Sanoin Serafinalle ja iloisesti se hyppäsi ilmaan ja hurrasi.
- JIPPII! Serafina huusi ja nousin seisomaan. Tyttö kiskaisi minut keskelle lattiaa ja se yllytti minutkin hyppimään.
-Mutta minun pitää nyt mennä! Sanoin tytölle ja lähdimme molemamt kotiin (:

LOPPU

Kiva tarina! Lepa aisoissa sisällä, hmm.. Saat.. 110v€ ja 10p (:

Sydänsuruja

Kello löi 7.00 kun astuin tallin pihalle. Rakeita tuli taivaan täydeltä, ei ihmekkään! Syksy oli tullut. Puut viskoivat oksillaan ja taivas oli synkkänä elokuun pimeänä aamuna. Kävelin reippain mielin talliin ja näin Jaden ja Jasminen jakamassa aamu heiniä.
- No kappas! Inkahan se täällä, heräsitpäs aikasin. Jade sanoi virnistäen. Hymyilin vähän ja reippaana menin Lepan karsinan oven eteen. Ori makasi maassa ja näytti surkealta. Ei ole ollut päivään ulkona ja näyttää siltä että Lepa luopuu toivostaan Dollyn rakkaus suhteesta. Hymyillen lähdin toimistolle, siellä ikkunoista näkyi vaan mustaa ja oli ihan hiiren hiljaista. Istahdin sohvalle ja otin hevoshullun ja aloin lukea.

Tunteja myöhemmin, huomasin että olin nukahtanut! Heräsin nopeasti sohvalta ja näin Jasminen tekemässä paperi töitä pöydällä.
- Huomenta, Inka! Taisit tulla liian aikasin. Jasmin voihkaisi ja hymyillen hän antoi minulle mukillisen lämmintä kaakaota. Otin ilomielin vastaan ja huomasin päälläni lämpimän loimen.
- Kiitos. Sanoin kiittäen ja hörppäsin lämmintä juotavaa.
- Mitä kello on? Kysyin uteliaana silmät unisena.
- Se on 9.23 ja Civa on jo tullut, mutta se on tällähetkellä ratsastamassa maastoesteitä. Jasmin sanoi ja pirteänä hyppäsin jalkeilleni. Siistin loimen loimipinoon ja kiittäen jätin mukin ja menin talliin. Oritallissa kuului vain hevosten hengitys ja jonkun juovan vesiautomaatista. Menin Lepan karsinan luo. Ori lepäsi maassa pitkällään ja hymyillen menin eteenpäin tammatalliin.
- Inka, moi! Kuulin serafinan ystävällisen äänen.
- Mooii! Vastasin pirteänä ja hyppelin Lilan karsinan eteen. Serafina istui karsinassa nukkuvan Lilan vieressä.
- Shh, ei herätetä Lilaa vielä. Serafina kuiski ja nousi rauhallisesti ulos karsinasta.
- Jade pyysi, kun heräät vietäs eka orit ulos ja sitten haetaan sisälle ja sitten viedään tammat ja ruunat. Kun Jade on näyttelyissä ja Jasmin on jo lähdössä perään. Serafina sanoi ja kuuli vain Jasminen kaasuttelut.
- Selvä! Jälleen talli meidän käsissämme. Sanoin pirteänä.

Hetkeä myöhemmin sanottiin eilis illan juorut toisillemme, kunnes menimme oritalliin.
- Noniin jätkät! Herätys. Serafina sanoi ja taputteli seiniä kävellen tallin päätyyn. Lepakin pankaisi jaloilleen.
- Serafina, minä otan Lepan, Takun, Nekun, Danin, Jagon, Hyrrän, Jonen ja Vilden. Ota sä loput. sanoin toiselle ja alotimme tarhaukset.

Tarhausten jälkeen huokaisimme helpotuksesta ja jäimme ulos.
- Katso! Lepa päästelee oikein! Sanoin nauraen ja samalla huomaten että viereisessä karsinassa oleva Dani yli kuumeni varsan pinkailuista aamusta! Dani hörähti vihaisena ja polki maata. Lepa taas laukkasi tarhaa ympäri.
- Haetaan jokaiselle lisää heinää, vähän kaikille. Serafina sanoi ja menimme heinäladolle. Otimme kaksi kärryllistä heinää ja kottasimme ne tarhoille. Hevoset hörisivät, hirnuivat ruuan perään. Annoimme jokaiselle vähän. Lepa ja Taku, jotka olivat samassa tarhassa ei kerenneet syödä kun laukkasivat ja pukittelivat riemusta.

(JATKUU)

(JATKUU)

Kun viimeiset heinät oli annettu, vietiin kottarit takas ja menimme takasin tarhoille. Katsoin kun Lepa ja Taku juoksivat itsensä hiki hieveriin ja uskaltautuivat nauttimaan ruuasta. Hymyillen katsoin Dania joka vieläkin oli vihainen ja luimusi pikku pojille.
- Hei! Civa on tullut ja seuranaan Emppa samaa matkaa tullut pyörällä. Serafina voihkaisi ja vetäisi hihastani kun juoksimme pihalle. Civa talutti Fannia ja Emppa pyöräänsä.
- Moi tytöt! Sanoin Empalle ja Civalle.
- Hei! Molemmat sanoi samaan aikaan.
- Mites maastoesteet? Serafina oli jo kyselemässä Civalta.
- Ihan hyvin, Fannikin tykkäsi. Civa sanoi ja odotti kun Emppa lukitsi pyöränsä tallin seinää vasten.

Menossa tammatalliin menimme kaikki rintarinnan, onneksi käytävät olivat leveät. Iloisena katsoin kun Fannia riisuttiin ja Emppa ja serafina juorusivat. Hyppelin salaa ulos ja katsoin Lepaa. Se hirnui yhtä äkkiä! Se ravasi aidalle ja hyppäsi pystyyn ja jätti etujalat ylimmäiselle laudalle. Se hirnahti. Vastausta ei kuulunut, Dolly oli selvästikkin unohtanut orin. Surullisena Lepa meni maahan ja surullisena lötsähti maahan. Taku yritti piristää kaveriaan ja tökkäisi tätä ja asettui sitten tämän viereen maahan.
- Voi Lepaa.. Kuulin takaatani Empan sanomisen.
- Hei! Keksin! sanoin ääneen ja kolme tyttöä tuli takaatani ihmeissään.
- No?
- Mennään Serafina Lilan kanssa, Emppa Takun ja minä Lepan kanssa maastoon talutus retkelle! Sanoin ideoiden.
- Entäs minä? Civa kysyi,
- Öö, voit taluttaa Fannia. Sanoin ideoitteni kera.
- Joo, käy meille. tytöt vastasivat toisensa perään.

Tuntie myöhemmin asetuimme toimistoon.
- Oritallin porukat pitäs vaihtaa. Sanoin ja mietin kuinka kauvan tammat jaksaa olla sisällä.
- Niin pitää! Nyt sinä Inka päätät kuka hakee ja vie.
- No, hyvä on. Serafina, hae sinä varsat ja vie sinne varsat. Civa, sä saat hakea Nekun, Danin, Alin ja Rollon. Viet sinne Fannin , Rosen, Dollyn ja Junen. Emppa saat hakea Sepen, Jagon, Elviksen, Akun ja Kapun ja sitten viet sinne Cocon, missun, Roxxin ja Mimin. Itse haen ja vien loput. Sanelin ja melkein laskuissa menin sekasin.

Hevosten vaihdoissa ei ollut ongelmia, Paitti Lepa oli liianki rauhallinen. Se ei kantanut päätään,vaan laahautui perässä. Seisoin Lepan karsinan edessä ja kisaksin sen riimusta.
- Nyt ylös ja ulos lenkille! Sanoin orille ja yritin piristää tätä. Se vaan käveli laahaten itseään käytävälle ja kiinitin sen. Lepa ei yrittänyt yhtään hanttii. Vaan nojautui naruihin ja sulki silmänsä surullisena.
- Lepaa, ei se Dolly niin ihana voinut olla. Sanoin orille.
- Kai se vaan oli. Emppa sanoi Takun karsinasta. Hymyillen vedin pitkin vedoin Lepan karvaa pitkin harjalla. Kaviotkin nousi hienosti!

- Mikä ihmettä Lepaa vaivaa? Ihmettelin ja vein harjapakin pois.
- Sydänsuruja. Emppa sanoi ja talutti Takun ulos. Talutin Lepan ulos perässä, ja ihmettelinkin kun Lepa ei halunut olla eka. Annoin riimunnarun olla ihan lötsöllä ja Lepa ei yrittänyt mitään.
- Se pitäs saada taas piristymään. sanoin Empalle. Emppa hymyili ja katsoi kun Civa talutti Fannia ulos ja Serafina Lilaa.
- Mennään Fanni edellä, siten Lepa, Lila ja viimitteenä Taku. Civa sanoi ja lähti jonoa johdattamaan maastoon.
- Hei Civa, voisinko minä ja sinä mennä fannin selkää ja kun Lepa on näin rauhallinen? Kysyin toiselta ja Civa nyökkäisi innoissaan. Serafina ja Emppa punttasi meidät Fannin selkään. Lepakin vähä ihmettli kun joutui kävelemään Fannin vierellä.
- Apua! Täälä fannin selässä on outoa. Sanoin ja Civa vain nauroi kun ohjasi Fannia pohkeillaan.
- Me joudutaan täällä Empan kanssa kävelemään! Tosi reilua. Serafina sanoi nauraen.

Olimme taluttaneet vähän matkaan polleja, kunnes Lila päätti ettei jaksa enään ja nykäisi taaksepäin ja Serafina vahignossa päästi irti narusta! Lila lähti kovaa vauhtia tallia kohti.
- Apua! Pelastakaa Lila! Oritallin väki ei tykkää hyvää! Serafina huusi ja hyppäsin pois Fannin selästä ja Civa oli jo vauhdissa.
- Nyt ollaan kolmisten. Sanoin ja taputin Lepaa joka oli jo vähän innoissaan reissusta.

Tallilla
Tallin pihassa Civa piteli Fannia ja Lilaa. Lila oli ihan hikinen ja oritallin väki ihan innoissaan. Hirnumiset vain kuului.
- Lepa piristyi, katsokaa nyt kuinka se pitää päätänsä korkealla. Sanoin muille iloisena.

Loppu ilta puuhasteltiin hevosten kanssa kunnes menin kotiin (:

Jälleen kerran, hyvä tarina! Mukavaa että Lepakin jo piristyi (: Saat... 150v€ sekä 10p!! HYVÄ TARIAN!

Sunnuntaina tallilla hälinää!

Kävelin Suenon hiekka tietä pitkin kohti tallia. Sunnuntai aamu oli todella viileä ja kuljin reippain kaulahuivi lepatellen tuulessa. Kylmä, syksyinen sää oli upean näköinen kun aurinkokin oli nousemassa. Hevosia oli laitumella kun kävelin tiellä. Isot, ja mehevät laitumet olivat suuret ja siellä pieniä, ja ehkä vähän suurempiakin hevos laumoja.
- Oih! Tuolla on Lepa. Voihkaisin ja hyppäsin tien toiseen päähän ja katsoin pienintä laidunta. Siellä oli kaikki varsat ja pari emää. Lepa pomotteli siellä muita ja ravaili paikallaan ja pysähtyi sitten pää korkealla ja todella rohkean näköisenä. 'Se on niin komea' Mietin ja jatkoin matkaa tallille.

Tallilla oli iso hälinä! Ihmettelin asiaa ja heitin reppuni kaappini eteen.
- Mikä täällä nyt on? Sanoin kovalla ääneen Civalle joka seisoi myös silmät suurina vieressäni kun hälinässä ei kuullut edes omaan ääntään.
- Ei tietoa, kai nyt Jasmin ja Jade julkaisee elokuun hoitajan ja sitten on kai joku este tunti joillekkin ketkä on tuntilaisia. Civa huusi takaisin jä jännittyneenä kaikki istui Jaden johdossa penkeille. Joka ikinen hoitaja oli tullut.
- HILJAISUUTTA! Jasmin karjaisi ja paiskasi oman kätensä pöytään. Kaikki hiljeni. Näin jopa yksärien omistajienkin seisovan nurkassa. Minun penkilläni oli Civa, Serafina ja minä.
- Noniin, elokuun hoitajaksi on julistettu.. Jasmin aloitti ja jätti jännityksen ilmaan.
- Vivian! Jade tönäisten Jasminea sai sanat suustaan. Vivian hyppäsi ilmaan ja hihkui innosta.
- Onnea! Kaikki julisti tytölle joka meni hyppien Jasminen eteen.
- Onneksi olkoon, tässä korttisi. Jasmin sanoi ja antoi kortin ja sitten he kättelivät.
- Kiitos, kiitos! Vivian änkytti ja iloisena esitteli muille korttiaan.
- No, samapa tuo! Menen luomaa lantaa. Civa sanoi ja närpästyneenä hän lähti.
- Mennään Serafina, tule! Pyytelin Serafinaa mukaan luomaa lantaa ja tämä tuli jotenkin perässä.
- Niin epäreilua että Vivian sai sen! Serafina sanoi vihaisena. Itse katoin toista myrkistyneenä.
- Minulle on aivan sama mitä saa ja kuka. Haluan kuitenkin hoitaa Lepaa ja aijon tänään hypyttää sitä estetuntien jälkeen. Sanoin Serafinalle kun pysähdyimme kottareitten luokse.
- Hei, saanko minä ja Lila tulla mukaan? Serafina kysyi ja oltiin jo suunitelleet heti kaiken.

Lantojen luomisen jälkeen, tallissa ei ollut yhtään hiljaista. Esteratsastjia tuli joka suunnasta, ja hoitajat juoksivat käytävällä, kunnes Jade rikkos äänen ja kaikki kerääntyi tämän eteen oritallissa, minä ja Serafian myös.
-Noniin, ekalle tunnille tulee tammat eka ja tässä tulee Laura - Dolly. Minna - Rose. Aino - Fanni. Jenni - Lilo. Jade ehti julkaista ekan tunnin ja näin Civan ärtyneen ilmeen kun Fanni joutui tunnille.
- Onneksi me hoidetaan varsoja jotka ei käy vielä tunneilla. Kuiskasin Serafinalle ja hihkuimme äänien joukossa.
- Toiselle tunnille menee oritallin porukka. Tässä on seuraavat Paula - Dani. Kaisa - Rollo. Mira - Elvis. Linda - Vilde. Johanna - Aku. Jade julisti ja jotekut hyppeli innoissaan.
- Nonni, Nyt Emppa ei tänään voi ratsastaa kunnolla Vildeä. Serafina kuiskasi. Nyökkäsin ja odotin Jaden julkaisevan kolamnnen tunnin.
- Kolmannelle tunnille tulee tammatallista&ruunatallisa ja tässä lista Karoliina - Coco. Anne - Hugo. Maija - Roxxi. Mirja - Vera. Sanna - Keke. Jade julisteli viimeisen estetunnin.
- Onneksi tallilla on monta hevosta että ei tartte kenenkää mennä peräkkäin jos ei ole tarkoitus tunneilla. Sanoin serafinalle ja menimme metelissä ulos.

(JATKUU)

(JATKUU)

Istahdimme puomeille Serafinan kanssa ja katsoimme kun ratsastajat Jasminen johdossa hakivat hevosia.
- Pitäskö munkin mennä tunnille joskus jonkun kanssa. Sanoin Serafinalle ja tyttö heilautti olkapäitään. Juttelimme hevosista ja Lepasta sekä Lilasta toisillemme aika kauvan, kunnes Jade tuli.
- Voisitteko tytöt mennä tekemään kentälle esteitä? Sillasia kuin viime viikolla, kyllä serafina muistat? Jade kysyi meiltä. Katsoin Serafinaa.
- Kyllä voimme, eihän tässä häslingissä muutakaan kerkee tehä. Sanoin ja hyppäsimme puomilta ja kävelimme kentälle.
-Hmm, aloitetaanpas. Tuone puna valkoinen okseri. Serafina aloitti ja kannoimme tolppia ja puomeja kentälle ja teimme niistä esteitä.

Tehtyä tämän kovan työn eka tuntilaiset saapui kentälle.
- Mennään aidalle katsomaan! Vihkaisin Serafinalle. ja menimme ripeästi aidalle istumaan.
- Dolly, Rose, Fanni ja Lilo on ekana. Serafina sanoi ja muutkin hoitajat saapuivat aidan toiselle puolelle.
- Hei tytöt, saanko tulla seuraanne? Civa kysyi ja nyökkäsimme. Civa kapusi vierellemme.
- Tuo Fannin ratsastaja ei antanut minun tehä mitään! Civa nyrpitsi ja näytti vihaiselta.
- No, se ehkä on innoissaan este tunnista. Serafina sanoi ja katsoi tarkkaan kaikkien liikkeitä.
- Dollyn ratsastaja ratsastaa aika kankeasti. Sanoin kun he alkoi verkata.

Kolmannen tunnin jälkeen.
- Vihdoin ne loppus. Serafina läähätti tuulessa.
- Haetaan varsat sisälle! sanoin ja Civa tuli perässä Empan kera.
- Hmm, saanko minä ja Takukin tulla hyppelemään kanssanne? Emppa kysyi kun menimme sähkölankojen alitse laitumelle. Siellä oli enään vain Lila, Lepa ja Taku. Muut olikin sisällä. Lila pankaisi kovassa pukkilaukassa kohti kun se oli ihan hulluna emänsä olevan kentällä ja se toisella puolella.
- Soojaa, Lila. Serafina rauhotteli sitä ja kiinitti sen. Lepa taas ihmetteli kun Takukin anoit nopeasti kiinni ja se vaan oli kauimmassa nurkassa.
- Lepaa! Msk,mks! Maiskuttelin ja huutelin oria joka sitten vihdoin alistuneesti ravasi luokseni. Kiinitin sen ja taputtelin sitä kaulalle.
- Hyvä poika, alat jo näyttää tänään virkeämmältä. Sanoin orille ja lähdin taluttamaan sitä pois laitumelta. Lila ja Taku oli jo matkalla ja Civa kulki Empan kanssa. Lepa ja minä tulimme perässä.
- Rauhassa oriseni. Rauhottelin oria joka ei tykänyt olla viimeitteenä ja vaan hyppi vierelläni. Pidin lujasti kiinni siitä kun se piti päätänsä korkealla ja melkein rynti ylini!

Vihdoin tallissa päästin orin karsinaansa ja se heti siirtyi piehtaroimaan. Taku taas oli jo harjattavana.
- Mikä teillä kesti? Emppa kysyi ja harjasi Takua viereisessä karsinasta.
- Ori oli oma itsensä ja vikuroi. Sanoin ja katsoin kun Civa meni Serafinan luokse tammatalliin.
- Haha! Lepa ei ole enään mikään pikkupoika. Emppa nauroi ja hymyilin. Otin Lepan riimusta kiinni ja talutin sen käytävälle. Heti ori alkoi kuopia ja läpsäsin tätä kaulan alle.
- Noin ei tehdä! Sanoin sille ja hain harjapakin. Avatessani sen, huomasin että Jade tai Jasmin oli ostanut orilleni uuden harjan, ja käytin sitä heti.

Harjatessa ponit siirryimme kentälle. Lepa oli ihan innoissaan ja se heti nyki vastaan ja pomppi paikallaan.
- Minä voin nostella puomeja kun te hypytätte. Civa sanoi. Takulla ja Lilalla oli vain riimunnaru, mutta minä käytin liinaa. Siirryin orin kanssa viereiseen kulmaan ja valtasimme sen kokonaan. Lila ja Taku olivat kentän keskellä.
Pitelin Lepaa liinassa eka käynnissä (joka oli ongelmallista!) Ori käveli levottomasti eteenpäin ja malttamattomana se lähti ravaamaan. Hillitsin sitä ja sitten Civa siirsi puomen ympyrälle. Lepa taas ponkaisi sen ylitse täydessä vauhdissa ja yltyi laukkaan.
- Soojaaa, rauhotin oria joka hyppi puomin ylitse villisti. Sillä oli ainakin 40cm ilmavaraa! Vedin vähän liinasta ja ori sinkosi entistä lujempaa!
- Siirrä se käyntiin, ja tuu hyppii näitä kavalettei mitä Taku ja Lilakin loikkii! Civa huusi ja tein sen heti. Lepa ei malttanut kävellä ja lyhensin liina otettani.
- Nyt kävellään nätisti! Huikkasin Lepalle ja sitten se rauhottui kun näki Lilan ja Takun.

(JATKUU)

(JATKUU)

- Noniin, Taku hyppää eka tän kavaletin. Civa määrästi ja Emppa lähti juoksemaan Taku perässään. Poni loikkasi kuin tykin kuula esteen ylitse.
- Seuraava. Civa huusi. Serafina ja Lila lähti hurjassa vauhdissa kavaletin ylitse. Lila melkein kieltäytyi, mutta hyppäs kummiskin.
- Seuraava. Civa julisti. Vedin liinan narusta ja lähdin juoksemaan Lepa oli edelläni ja tiesi mitä tehä. Ori hyppäsi todella isolla ilmavaralla kavaletin ylitse ja minä laahauduin perässä.

Olimme hetken opettaneet pollei menemään puomejen yli nätisti ja kavaletteja, kunnes siirryttiin ristikkoon.
- Nyt minä en jaksa hypätä, pidetään kaikkia liinassa. Emppa sanoi hikisenä. Kaikki nyökkäsivät ja Lepa sai aloittaa. Menimme isolle ympyrälle yhteen kulmaan ja nostin nopeasti laukan ja Lepa tuli kohti estettä. Nostin liinan yli tolpan ja Lepa hyppäsi sinkona sen ylitse! Ori jatkoi pukkilaukassa ja este jälleen edessä se hyppäs jo paremmin.
- Onneksi kaikilla on pintelit! Civa sanoi nauraen kun pollet meni kovaa vauhtia ja olisi voinut satuttaa itsensä. Menimme Lepan kanssa vielä pari kertaa kunnes hidastin sen käyntiin ja sitten oli Takun vuoro. Irrotin liinan ja sain Empalta sitten riimunnarun. Lepa oli ihan innoissaan ja malttoi kuitenkin seistä kun Taku hyppäs. Taku liisi esteitten ylitse ja oli kauheean vikkelä jaloistaan.

Parin kieroksen jälkeen tuli Lilan vuoro ja tamma oli niin hienohelma, että kieltäytyi kolme kertaa!
- Tää poni on kuitenkin luotu esteille! Serafina sanoi ja korotti ristikkoa ja toi uudelleen Lilan kovassa vauhdissa. Tamma hyppäsi korkean hypyn ja sitten se hillitettiin käyntiin.


Oltiin hypytetty poneja jo jonkisen aikaan, kunnes oltiin jo hypytetty 1½h hevosia ja loppu kävelytettiin niitä taluttaen.
- Olipas kivaa! Sanoin kun talutimme kohti tallia.
- Niin oli! Huomenna voitas sitten taluttaa niitä kentällä muuten vaa. Serafina sanoi ja minä sekä Emppa katsoimme tätä.
- Mitä? tyttö sanoi ja yllyimme nauruun.

Tallissa
Harjasin Lepaa ja irrotin pintelit. Talutin orin pesukoppiin ja suihkuttelin tämän kokonaan, jaloista selkään. Ori säpsi paikallaan ja kuopaisikin parin kerran kunnes vein sen karsinaansa iltapalalle.
- Aika on tänään rientänyt todella nopeasi! Emppa sanoi ja pestiin Lila ja Taku.

Heinien jaossa orit hirnus ja potki seiniä. Vain Taku ja Lepa olivat niin väsyneitä, että odotti nätisti heiniään.
- Lepa, nähdään huomenna! Sanoin orille ja silitin sen henota päätä ja lähdin sen karsinasta kotiin.

LOPPU

Hieno tarina taas! Esteitä hypitte, tosi kiva ! Lepakin sai vähän hikoiltua ja pesulle (: Saat.. Hmmm, 110v€!!! Ja 10p

Kaverukset vauhdissa

Oli sumuinen aamu kun tallustelin koulua kohti. 'huoh, nään vasta Lepan kolmen jäleen' huokaisin mielessäni. Kävelin pidellen reppua selässäni ja kaulahuivi vaan lepatteli tuulessa. Syksy oli selvästi saapunut. Pukeuduin talli vaatteisiin ja pitkät ratsastus sukat jalassani. Minulla ei ole kavereita koulussa, siis kuljen aina yksin. Kellot soi sisälle. Kävelin käytävää pitkin ja kaikki töni minua.
- Hei moi Inka! Kuulin kirkkaan äänen takatani, sehän oli Civa!
- Civa! Oletko sinäkin tässä koulussa? Kysyin ja pidin nyt Civaa kuin jumalanani. Vihdoinkin jotain seuraa koulussakin!
- Joo-o, ei minullakaan ole paljon kavereita, sinulla? Civa kysyi ja lähdimme kävelemään vierekkäin.
- Eei.. Olen aina yksin. Sanoin tytölle ja puhuimme mitä voitaisiin tehdä tallilla.

Kun koulu vihdoin päättyi, eka kertaa koulussa minulla ei ollut tylsää! Vaikka Civa ei ollutkaan luokallani, viihdyin siltikin koulussa. Menin Civan kanssa bussilla tallin tien päähän joka oli noin 2km pitkä että päästäisiin tallille. Lähdimme kävelemään tallia kohti ja isot laitumet tien toisilla puolilla.
- Voih! Tänään on niin kylmää. Civa huokaisi ja katseli laitumille.
- Niin, harmi. Voitas maneesissa mennä vähän koulua. ehdotin Civalle. Kun ollaan Lepan kanssa tehty kaikkea muuta.
- Joo! Sopii minulle. Fannikin tarttee vähän kunnon ratsastusta. Civa sanoi ja talli oli jo näköpiirissämme.

Tallilla
Nopeasti tallustelimme toimistoon ja menin heti sohvalle lämmittelemään ja hirnoin käsiäni yhteen.

(JATKUU)

(JATKUU)

Olimme Civan kanssa lämmitelleet hetken ja Jade raapusteli papereita.'
- Taidatte olla ihan jäässä? Jade kysyi ja nyökkäsimme täristen.
- No, tehkää kaakaota hyvät tytöt! Jade ehdotti ja nosti meidät ylös. Nyökkäsimme kun sanaakaan ei päässyt suustamme. Avasin jääkaapin oven ja otin maitoa, samalla mukni kaapista.

Kun oltiin juotu kaakaot Civan kanssa, meillä ei ollut enään niin kylmä ja Jadekin lainas meille kunnon lapasia ja toisen takin. Hevoset olivat ulkona tarhoissa, ja päätimme hakea hoitsumme sisälle.
- Voi Lepa! Olet varmaan ihan jäässä. Pysähdyin Lepan ja Takun tarhan eteen ja Civa jatkoi matkaa Fannyn tarhalle. Lepa seisoi Takun perässä ihan kylmisten ja seisoi paikallaan pää alhaalla. Menin aidan viereen ja nostin käteni portin aidalle ja maiskuttelin. Lepa ravasi heti luokseni Taku perässään.
- Taidat haluta sisälle? Kysyin Lepalta ja ori vaan hörötteli korviaan mielenkiinnossta. Otin maasta riimunnarun ja kiinitin sen Lepan riimuun. Pujottelin aidan alta tarhan sisään ja otin kunnon otteen riimunnarusta.
- Anteeksi nyt Taku, jäät yksin tarhaan kunnes Emppa hakee sut. Sanoin ja avasin portin. Nopeasti talutin Lepan ulos ja Taku meinas tulla perässä. Nopeasti sujautin portin kiinni. Settis ori sinkos kauheeseen pukki laukkaan ja hirnus Lepan perään kun aloin taluttaa sitä talliin päin. Lepa tallusteli ihan nätisti kun ei ollut vielä tottunut hyvin viileiseen ilmaan kun just oli kesä.

Talutin Lepan sen karsinaan ja irrotin riimunnarun. Lepa hyppäsi karsinaan ja hetken pyöri siellä ja meni piehtaroimaan. Hymyillen katoin kun Fanni talutettiin tammatalliin. Tassuttelin heti sinne.
- Civa, Serafina ja Emppa ei ole viellä tulleet, odotetaan niitä. Ehdotin ja Civa hyväksyi sen ja päätimme mennä odottamaan maskottien talolle. Kaivelin huoneeni edessä avaimia taskustani ja avasin oven.
- Saanko esitellä, minun ja Laryn oma huone. Civa katsoi minua.
- Kuka Lary? Civa kysyi ja sit sieltä Lary tallusteli sohvan alta ja hyppi rappuset ylös meitä tervehtimään.
- Lary tässä on Civa. Civa, tämä on Lary. Esittelin ja Lary hyppi paikallaan ja otin sen syliin. Pikku kettu nuolaisi poskeani ja katsoi Civaa.
- Ei se pure, silitä vain. Sanoin Civalle ja menimme rappuset alas ja Civa uskaltautui silittää kettua. Lary tykkäsi ja hyppäsi sitten sylistäni ja kiirehti keittiöön.
- Menen antaan sille ruokaa, odota sinä vaikka sohvalla lämpimässä. Sanoin Civalle ja tyttö meni silmät pyöreinä sohvalle ja katseli paikkoja. Sillä välin annoin ruokaa pikku Larylle.

Olimme leikkineet Laryn kanssa ja yhtäkkiä puhelin alkoi soida. Otin sen esiin ja painoin vihreää luuria.
- Inka puhelimessa.
- No hei! Täällä on Serafina ja tossa vieressä on Emppa. Tulisitteko tallille niin mentäs pollei liikuttelee sinne maneesiin? Serafinan kimakka ääni kuului puhelimesta.
- Joo, tulemme niin nopeasti kuin kerkemämme. Sanoin ja suljin luurin nopeasti.
- Hups, unohin sanoa moikka. Sanoin ja nauroimme Civan kanssa.


Ulkona Serafina ja Emppa oli vastassa. Kävelimme yhdessä talliin ja tytöt oli jo hakeneet Lilan ja Takun.
- Taku oli ihan seko tarhassa ja melkein hyppäs mun päälle! Emppa sanoi ja nauroimme yhdessä.
- Menen sitten myöhemmin ratsastamaan Vildellä, niin ei olla kauvaa. Emppa sanoi ja nyökkäsimme.
Otin Lepan käytävälle ja taputin poikaa.

Maneesissa
Kun olimme harjanneet kaikki ja Fanni varustoitu, talutimme pollet maneesiin. Siellä Civa nousi Fannin selkään ja me muut lähdimme taluttamaan varsoja. Pidin lujasti kiinni Lepan riimunnarusta ja ori säpsi vähän paikallaan.
- Rauhassa nyt Lepa, menemme vähän kunnolla tänään maneesissa kuin oikeat ratsut. Sanoin orille joka ei selvästikkään ymmärtänyt mitä sanoin.

(JATKUU)

(JATKUU)

Kävelimme hetken uraa kunnes Civa aloitti ravilla ja vaihdoimme suuntaa. Lepa ei yhtään tykännyt asiasta ja hyppäs ison hypyn eteenpäin ja vetäisin narusta. Lepa hyppäs takas ja heti melkein yritti potkaista minua. Näpäytin riimunnarulla oria lavalle ja se nosti päätänsä ylös. Lila ohitti meidät ja Lepa rauhottui vähän kun mentiin sen perään.
- Voi sinua Lepa! Sanoin sille kun juoksin sen vierellä. Lepa ravasi aika innokkaasti, mutta kun itse en jaksanut enään, tai siis kukaan ei jaksanut muuku Civa enään nin menimme maneesissa pois uralta ja annettiin Civalle tilaa.
- Aluksi käynnissä. Serafina julisti ja pysäytettiin varsat.
- Aloillasi Lepa! Sanoin orille joka polkaisi maata malttamattomana. Hetken oltiin siesty kunnes lähdimme taas kävelemään.
- Voltti! Oli minun vuoro määrätä mitä tehtäisiin seuraavaksi. Kaikki teki voltin ja minulla sekä Lepalla oli ongelmia. Ori ei suostunut edes kääntymään, vaan tahtosi mennä Lilan perässä. Kunnolla vedin ja ori tuli jotenkin perässäni ravissa vaikka hidastin sitä.


Maneesissa oltiin tehty kaikkea mahdollista, missä melkein kaikissa Lepa vänkkäsi vastaan. Lopussa jo se alkoi totella paremmin kunnes jo mentiin talliin.
Harjasin orin aika vikkelästi, kun tiesin jo pimeän tulevan aikasin. Päästin orin karsinaansa ja kävin tekemässä sille iltapalan ja menin Civan kanssa loppu matkan kotiin.

LOPPU

(anteeksi, tuli vähän kiire lopussa kun oli vähän kiire vaa )

Tosi mielenkiintoinen, ja viihtyisä tarina! Lepa pääsi vähän koulutunnille >.< Ja Laryykin näemme.
+ Lepalle jotai uutta
+ Toit maskottisikin mukaan (:

Saat.. 100v€ ja 10p