Ziceline - hoitotarinat

Kirjoitan

*Kävelin tallille pitkin kuraista tietä. Huomasin Zilpan omassa tarhassaan, ja kävelin siten sen luo. Tervehdin oria, joka hörähti hiljaisesti. Kiinnitin oriin riimuun narun ja lähdin taluttamaan sitä pitkin tietä. Käänsin sen omaan karsinaansa. Kiinnitin sen märkänä karsinaansa ja aloin sitä harjaamaan puhtaasti, hieman kuivatellen sitä. Puhdistin sen kaviot huolellisesti ja vein harjakorin takaisin varustehuoneeseen. Otin siitä mukaani Zilpan kouluratsastustarvikkeet. Käärin pintelit sen jalkoihin ja laskin oriin selkään vihreän koulumallisen satulahuovan. Sen päälle laskin mustan koulusatulan, ja sen painon tuntiessaan uinuva orii hätkähti. "Soooh.." rauhoittelin sitä ja otin Zilpan suitset. Kiinnitin meksikolaisensuitsien remmit kireälle ja ohjat kaulalle, kiinni nivelkuolaimiin. Kiinnitin sitten päähäni mustan turvakypärän ja käteeni mustat hanskat. Luiskautin jalat mustiin nahkasaappaisiin, jossa oli kiinnitettynä pienet kannukset. Päästin oriin irti ja talutin sen tallin maneesiin. Painoin valot päälle, jolloin maneesi muuttui valoisaksi. Nousin reippaasti ponin selkään ja kiristin vyön. Annoin sitten oriin kävellä rauhallisesti pari kierrosta, ennen kuin otin ravia. Annoin samalla sen tutustua uuteen maneesiin. Ravissa ratsastin reippaasti ensin ympyröitä ja kolmikaarisia, joilla ori taipui helposti. Vartin päästä aloitin hieman laukkaamista. Nostin laukan C:ssä ja laukkasin reipasta laukkaa alasistuen kohti A:ta, jossa käännyin pituussuuntaa-halkaisijalle. Ennen C:tä vaihdoin laukan vasemmaksi jolloin vaihdoin myös vasemman kierroksen. Vaihto sujui mallikkaasti jolloin annoin oriin ravata taas. Laukkasin pari kierrosta ympyröitä ja annoin Zilpan kävellä vapain ohjin. Hetken päästä, kun oriin hengitys oli tasaantunut, otin taas hieman ravia. Tein oriilla hieman kiemurauria ja ratsastin myös tempon vaihteluja. Laukassa ratsastin taas laukanvahtoja keskihalkaisijalla, sekä nostin myös käynnistä laukkaa. Lopuksi hieman ravasin Zilpalla hitusen peräänannossa, antaen sen myös hieman pidentää kaulaansa. Annoin sen sitten kävellä ja ohjastin sen pois maneesista. Kävelin oriilla pari kierrosta tallin ympäri ja pysäytin sen sitten yksityispuolen oven kohdalle. Siinä löysäsin vyötä ja hyppäsin pois satulasta. Talutin taas oriini karsinaan, jossa otin siltä varusteet rauhallisesti pois. Harjasin Zilpalta pienen hien pois huolella ja annoin sille vettä ja heinää. Sillä välin kun orii söi, puhdistin kaikki satulat ja suitset. Puolentunnin kuluttua otin oriin kiinni ja laitoin sen kiinni käytävälle. Hain kottikärryt ja talikon karsinaan. Aloin puhdistamaan sen karsinaa, jossa oli hyvin vähän tarpeita. Kärräsin sitten kärryt lantalaan ja vein ne takaisin paikoilleen. Tarjosin Zilpallle pari porkkanaa, jotka orii söi hyvällä ruokahalulla. Talutin sitten sen takaisin karsinaan, ja jätin sen sinne parin muunkin hevosen kaveriksi. Lähdin sitten kävelemään hitaasti kohti bussipysäkkiä, ajatellen samalla tulevia kilpailuja.

Hmm.. Oli aika lyhyt tarina, jos keksisit enemmän sisältöä? Esim. ratsastukseen ja varusteiden puhdistukseen enemmän yksityiskohtia. Saat siitä huolimatta 50v€ ja 7pistettä.

Okeij, oli eilen niin kiire Kirjoittelen taas viikolla.

Nyt tuliskin pitkä

*Linja-auto oli myöhässä. Juoksin tallille, jotta ehtisin ajoissa maneesi-vuorolleni. Silmäilin tarhoille päin. Zilpa oli kai sisällä. Menin oripuolen kautta yksityisten talliin. Zilpa oli omassa karsinassaan, jossa se hörähti tyytyväisesti. Hymyilin oriille ja menin rehuvarastoon. Aloin sekoittamaan Zilpalle ruokaa: desi kauroja, desi vitamiiniä ja loraus melassia. Sekoitin sitä lusikalla ja vein sitten sen Zilpalle. Kaadoin kaltereiden raosta ruuat kuppiin ja jätin oriin syömään kivennäisiään. Menin sitten varustehuoneeseen. Ajattelin pestä Zilpan kisahuovat pesukoneessa ja rasvata varusteet, kun olin ne edellisen kerran hoitoaineella puhdistanut. Keräsin Zilpan valkoisen kouluhuovan sekä tummansinisen estehuovan pesuun meneväksi. Sillon huovat pesukoneeseen, johon laitoin myös jotain ainetta, joka estäisi värien vaihtumisen pesun aikana. Painaisin koneen päälle ja menin takaisin varustehuoneeseen. Otin hyllyltä nahkarasvan ja käytetyn sienen, joka oli jo hieman kulunut. Vetäsin rasvaa pienen tupon estesatulan päälle ja aloin levittämään sitä eripuolille satulaa. Rasvasin myös huolella jalustin hihnat, mutta lopetin sitten, kun halusin jättää rasvan hetkeksi kuivamaan. Suitsia en viitsinyt enää rasvata, hinkkaisivat vaan turhaa korvan takaa. Nostin hyllylle rasvan takaisin ja nostin sen viereen sienen. Hain kottikärryt mukaani niiden ohi kävellessäni ja otin talikon myös. Siirsin Zilpan käytävälle ja kärrräsin kärryt karsinaan. Aloin siivota karsinaa reippaaseen tahtiin, koska orii oli tehnyt paljon tarpeita. Levittelin siten kuivikkeita hieman kerkemmälle ja työnsin kärryt hieman kauemmaksi. Päästin zilpan takaisin karsinaansa ja kiinnitin oven huolellisesti. Vein sitten kottikärryn tavarat tunkiolle ja vein kaikki tarvikkeet paikoilleen. Kävelin siten varustehuoneeseen. Otin mukaani harjat ja menin Zilpan luo. Siinä ajassa orii oli jo ehtinyt syödä kauransa ja vajuutella sitä jo mahaansa, koska en halunnut hevoselleni siitä mitään seurauksia. Otin kumisuan ja aloin pyörittää sillä hevosen lavasta. Jo ehtiessäni toiselle puolelle, Zilpa oli rentoutunut. Hymyilin sille, ja pyörittelin tarkasti myös toiselta puolelta. Harjasin pölyharjalla hevosesta 'pölyt' pois molemmilta puolilta. Aloin puhdistamaan sitten kavioita. Orii nosti herkät kavionsa helposti, mutta takajalat hieman huonommin. Tarkistin kavion moneen kertaan, ja vasta kolmannella kerralla sain irrotettua vasemmasta takasesta pienen kiven, aivan kengän viereltä. Kokeilin, onko jalka kuuma, mutta se oli kuitenkin normaali. Vein sitten harjat pois, ja otin mukaani punaisen estehuovan sekä jo kuivuneen estesatulan. Laskin huovan sään taakse ja nostin satulan sen päälle. Kiristin panssarivyön normaalisti, hieman löysemmälle. Otin ovesta suitset, ja kiinnitin niihin nivelien sijasta olumpiakuolaimet, joihin laitoin ohjat keskimmäiseen reikään. Tarjosin Zilpalle kuolaimia, jotka se otti helposti suuhunsa. Kiinnitin remmit normaalisti. Kiinnitin ohjiin ja vyöhön mardingaalin. Laitoin nahkasaappaani, kypärän ja hanskat itselleni ja jätin kannukset kiinni saappaisiin. Otin myös mukaan esteraipan. Avaisin karsinan oven ja talutin leveästä tilasta Zilpan maneesiin. Nousin vasta selkään, kun olin saanut oven kiinni. Silmäilin hieman esteitä: pari pystyä, ehkä noin metrisiä, pienempi okseri ja myös isompikin, sekä pysty-pysty-okseri sarja ja leveä, ehkä hieman korkeampi kuin metrinen trippeli. Siinä Zilpan kävellessä hieman, ajattelin tulla pari kertaa pientä okseria ja pystyä. Sitten sen mukaan ajattelin hypätä sarjaa ja trippeliä. Hetken kuluttua otin ohjat ja nostin ravin. Zilpa lähti reippaasti ravaamaan, tietäen että nyt hypätään. Aloin ravailla ympyröitä, joilla orii taipui kauniisti. Pari kertaa se meinasi ängetä sarjalle, sen ohi ratsastaessa. Ratsastin aina B:n ja E:n kohdille ravista pysähdykset, haluten tietää onko ponini kuuliainen. Pari ensimmäistä kertaa, Zilpa lipsui käyntiin ja pysähtyi vasta sitten, mutta lopulta älysi, mitä halusin. Laukkasin päätyihin ympyröitä ja pitkillä sivuilla vaihdoin pari kertaa laukkaakin. Laukkasimme reipasta laukkaa kevyessä istunnassa, kun Zilpa säikähti jotain ja pukitti pari kertaa ja sinkosi kulmaan. Sinne se teki äkkipysäyksen ja valahdin kaulalle. Nousin äkkiä kaulalta satulaan, oikaisin kypärän ja otin ohjat takaisin käteen. Zilpa katseli korvat höröllä kohti katsomoa, josta oli tippunut yksi esteen kannatin. Rauhoittelin ja taputtelin oria ja nostin taas uuden laukan. Istuin pehmeästi satulaan ja ohjasin ponin pystylle. Istuin-ponnistus-myötäys-laskeutuminen, kaikki onnistui hyvin. Käänsin Zilpan sarjalle ja pidätin kurvissa hieman. Istuin taas, ja ratsastin hieman eteen, mutta ponnistus jäi kauas. Änkäsin sarjan väliin kolme askelta, jolloin Zilpa hyppäsi paremmin ja lähempää, mutta jouduin okserille laittamaan vain kaksi askelta. Esteet pysyivät kannattimillaan ja siirsin raviin. Vaihdoin suunnan vasemmaksi ja nostin sitä mukaa vasemman laukan. Käänsin ponin suuremmalle okserille jonka se hyppäsi tarpeeksi läheltä, mutta istuntani jäi hieman liian taakse. Korjasin istuntani ja käänsin Zilpan trippelille. Pidätin hieman, mutta annoin sitten pohkeita: Zilpa meni tarpeeksi lähelle. Nojasin hyvin eteen ja liuimme esteen päältä alas. Laskeuduimme maahan, kun Zilpa veti äkkiä sivuun ja luiskahdin maahan. Sillon edestäni viihelsi tallikissa, joka todennäköisesti oli säikäyttänyt ponin. Nousin ylös ja puhdistelin vaatteita. Henki alkoi taas kulkea, kun kuulin Zilpan potkaisevan pukituksessa seinää. Kävin nopeasti nostamassa sarjan ylimpiä puomia 130cm asti ja laitoin okserin nousevan takapuomin 135cm. Huutelin sitä nimeltä, ja käänsin sen nurkkaan josta sain sen kiinni. Hyppäsin nopeasti satulaan ja ravasi sitten hetken ympyröillä. Nostin sitten laukan, kun Zilpa oli rauhallinen ja ravasi tahdikkaasti. Laukkasimme kohti sarjaa ja tahti oli nyt reipas. Pääsimme molemmat pystyt samalla temmolla, kahdella laukka-askeleella, mutta annoin sitten okserille hieman vauhtia. Zilpa hiljensi ja epäröi. Otin ohjat vasempaan käteen ja lätkäisin raipalla Zilpaa takamukselle. Nyt saisi jo temppuilut riittää. Siitä orii sai vauhtia ja hyppäsi okserin, kuin se olisi ollut pureva. Taputin Zilpaa ja jatkoin ravissa. Nyt riitti hyppääminen, joten annoin sen ravata vapaasti, hieman pidemmällä ohjalla. Kun Zilpa oli lopettanut puuskuttamisen, pidätin käyntiin ja ratsastin käynnissä maneesista ulos. Käännyin pehmeälle, mutta ei upottavalle polulle, joka vei n. kilometrin lenkin metsässä. Heitin jalustimet poiss ja annoin Zilpan kävellä rennosti, ja niin se myös teki. Orii nappasi puskasta pari kertaa heinää välipalaksi, mutta lopetti sitten kun huomasi meidän olevan jo tallilla. Öaskeuduin selästä ja nostin jalustimet ylös. Löysäsin samalla jo vyötä. Talutin Zilpan omaan karsinaansa ja sulkin oven. Irrotin ensin mardingaalin ja suitset, ja vein ne oveen roikkumaan. Irrotin vyön ja nostin satulan kädelleni. Sillä samalla hetkellä, poni alkoi kuopia piehtarointi paikkaa, ja alkoi piehtäroida juuri kun sain livahdettua ovesta kaikki varusteet kädessäni pois. Hymyillen jätin Zilpan piehtaroimaan ja vein kaikki varusteet paikoilleen.

Wow, mahtava parannus! Rakastuin tarinaasi! JA muistit oikein, ettei kukaan ole täydellinen ja että kaikki voivat tippua! Se toi tarinaasi paljon väriä Saat 80v€ ja 14pistettä!

Kiva

*Tällä kertaa pyöräilin koulusta suoraan tallille. Poukkoilin tiellä kuoppien ohitse, ja melkein törmäsin ratsastajaan.
- Hei, sanoin ja tyttö vastasi samanlaisesti. Sitten katsoin vähän tarkemmin.
- Mikä tän ponin nimi on? kysäisin ja tyttö vastasi automaattisesti:
- Ziceline, mut sitä kutsutaan Zilpaksi. Sisälläni räjähti.
- Mitä hittoo sä mun hevosella teet?! Nyt äkkiä alas sieltä! karjaisin tytölle joka selvästi ihmetteli. Silti hän tuli alas ponini selästä. Zilpakin ihmetteli. Aloin heti katua sanojani.
- Mä sain sen tunnille, tyttö sanoi hieman närkästyneesti.
- Mitä hemm... kun samalla kuulin Jaden äänen.
- Titta! Ei tuo ole Elmo! Mistä ihmeestä sinä Zilpan otit?
Samalla Titaksi kutsuttu tyttö alkoi selittää hevosten samaa näköä, varusteita ja vierekkäisiä tarhoja. Sillä välin otin Zilpan ohjat itselleni ja työnsin pyörän ojaan.
- Mene nyt hakemaan Elmo, äläkä varsinkaan kilpailuissa vaihda hevosia, Jade sanoi taas tyynesti. Samalla hän pahoitteli minulle.
- Ei tässä mitään, säikähdin vain hirveästi. Tiesin hyvin, että se ei ollut teidän vika.
Nousin reippaasti satulaan ja tunsin allani olevan estesatulan. Tuhahdin hieman ja lähdin ratsastamaan tallille. Laskeuduin satulasta ovella ja talutin Zilpan vielä likaiseen karsinaansa. Nopeasti aloin vaihtamaan satulaa. Irroitin satulavyön ja otin satulan kädelleni. Vein sen varustehuoneeseen omalle paikalleen ja otin mukaani yleissatulan ja huovan. Nostin punaisen huovan oriin selkään ja laskin satulan siihen päälle. Zilpa seisoi rauhallisesti, katsellen käytävälle. Kiristin vyön tarpeeksi tiukalle ja aloin vaihtaa itselleni taas tuttuja vaatteitani. Kiinnitettyä hanskat ja raipan muistettua, otin Zilpan mukaani ja vein sen ulos. Nousin reippaasti selkään ja samalla aurinko alkoi polttaa kuumasti selkääni. Laskin kypärän lippaa alemmaksi ja tunnistin Titan kävelevän luoksemme Elmolla.
- Sori oikeesti, emmä älynny et olin vaihtanut hevosia, hän sanoi hyvin alakuloisesti.
- Joo, ei se mitään. Sori hei kun tolleen tiuskin sulle, mä vaan välitän paljon Zilpasta ja sen hyvinvoinnista, vastasin.
- Okei, Titta jatkoi ja ratsasti sitten estekentälle.
Halusin tänään hieman levähtää Zilpan kanssa ja virkistyä kilpailuihin, joten käännyin maastopolulle.
Jatkuu

Jatkoa...

*Käänsin siis Zilpan maastopolulle.
Zilpa vaikutti pirteälle ja tallusteli reippaasti hieman kuraista polkua pitkin. Pysäytin oriin mutkassa, ja pidensin jalustimia. Jatkoimme sitten matkaa oikealle, jossa tie muuttui leveämmäksi, ja paremmaksi. Siinä kannustin Zilpaa raviin, joka lähti löntystelemään eteenpäin. Napautin hieman raipalla lautasille ja ravi muuttui lennokkaamaksi. Ravasimme pitkin hiekkatietä, jota reunistivat suuret puut. Aurinko paistoi mukavasti, ja jouduin avaamaan hieman päälläni olevaa hupparia. Zilpa ravasi reippaasti. Saavuimme tienhaaraan. Toisessa kylrissä oli ohjaus purolle, yhdessä järvelle ja kolmannessa maastoesteille. Päätin nopeasti.
- Mennän tänään järvelle ja kokeillaan onko kylmää vettä! lausahdin Zilpalle joka lähti ohjauksestani eteenpäin.
Aloimme taas ravata. Zilpa höyrysi hieman, haluten jo laukata. Naurahdin, ja annoin oriille laukkaavut. Zilpa syöksyi eteenpäin, nostaen ilmaan kolme pukkia. Istuin satulaan, horjahdellen välillä. Annoin vaan oriille pohkeita ja ratsastin päättäväisesti eteen. Reippaassa vauhdissa se ei ehtisi pukittaa. Löysin taas tasapainoni, kun Zilpa oli vetänyt neljännen pukkinsa. Saavuimme laukassa leveämmälle tielle.
- Olisi sittenkin pitänyt laittaa olumpiakuolaimet... mietiskelin.
Zilpa riehaantui täysin otteestani. Aloin kääntää sitä pienelle voltille. Tuntui, kuin olisimme kaatuneet, mutta pysyimmekin pystyssä. Kohta Zilpa rauhoittui. Se puhalsi ja hiki valui ryntäiltä. Kuolaa oli roiskunut sen tummalle kaulalleen. Huokaisin ja istuin taas rennosti, kun orii lähti avuistani kävelemään. Se tuntui jäykälle, aivan kuin se jännittäisi jotain. Hiekka räsähti. Zilpa jähmettyi paikoilleen ja pääni hailahti oriin kaulalle. Nousin nopeasti pystyyn ja pidätin oriia. Se huomasi jotain. Pellolla ravasi hevonen kärryt perässään.
- No nyt älysin, huokasin. Muistin, että Zilpa oli 'allerginen' ravikärryille. Zilpalla ei ollut aikomustakaan liikkua minnekkään. Huitaisin kerran raipalla sitä lautasille, ja se pukitti melkein pystyyn. Muksahdin maahan ja puristin ohjaksia. Zilpa seisoi vaan paikoillaan.
- Typerä poni, naurahdin ja nousin pystyyn. Noustessani selkään, huomasin hevosen tulevan kohti. Kärryillä istui minua hieman nuorempi tyttö.
- Hei! hän moikkasi. Vastasin samoin.
- Kaunis poni. Se taisi pukittaa hieman?
- Joo, tosiaan. Se on orii, ja aina kuumuu. Lisäksi se pelkää ravikärryjä. Tyttö vaihtoi ilmettä.
- Taidankin hieman perääntyä, mulla on tamma. Tää on gotlanninruss, Fenia. Itse olen Salla. Sulla?
- Joo, mä oon Pinja. Tää on saksanratsuponi, Ziceline. Tää onkin hyvä hyppääjä. Jatkoimme jutustelua ja Ziceline haisteli ravikärryjä. Lopulta se pärskähti kovaa ja Fenia heilautti häntää Sallan kasvoille. Repesimme molemmat nauruun.
- Olin menossa järvelle, ja siitä tallille. Tulisitko mukaan järvelle? kysäisin.
- Joo, sitä kautta menen minäkin sitten kotiin, ja niin lähdimme kohti järveä. Iloisesti jutellen matkamme taittui, ja olimme jo järvellä.
- Uskaltaako Zilpa kastautua? Salla kysyi. Ajoin oriia eteen ja Zilpa syksähti veteen.
- Hyyyi, kylmäääh! kiljaisin ja Zilpa pysähtyi, kun vesi nousi mahaan asti. Polvet korvissa ratsastin järvestä.
Salla nauroi ja käänsi Fenian ympäri.
- Kello on jo puoli viisi, pitää mennä. Nähdään joskus! Salla nauroi ja ravasi pois. Zilpa hirnahti vielä Fenialle ja metsästä kuului vaimea vastaus.
- Mennäänhän jo, tuosta lähtee polku tallille. Ratsastin ravissa polulle ja kohta näkyikin jo talli. Kävelimme lopun matkaa, antaen Zilpan levähtää. Tallilla löysäsin vyön ja tulin alas satulasta. Nostin jalustimet ja kävelin Zilpa perässä karsinaan. Siellä irroitin varusteet ja vein ne omille paikoilleen varustehuoneeseen. Harjasin Zilpan sen punaisilla harjoilla hyvin huolellisesti, irroittaen hien pois. Heitin karsinaan tupon heiniä ja Zilpa jäi syömään niitä onnellisena. Hain pesuhuoneesta satulahuovat. Ne olivat jo kuivuneet hyvin ja viikkasin ne sitten kaappiimme. Zilpa söi heinänsä loppuun ja meni sitten kiltisti seisomaan käytävälle. Hain kottikärryt ja lapion. Siivosin karsinasta kaikki tarpeet ja huomasin kuivikkeiden olevan lopussa. Kärräsin kärryt tunkiolle ja vein ne omalle paikoilleen. Lisäsin karsinaan hieman kuivikkeita ja päästin Zilpan takaisin talliin. Kohta se kuitenkin saisi iltaruokinna. Annoin sille yhden porkkanan ja lähdin hakemaan pyörääni ojasta. Ajoin sitten kotiin..

*Satoi taas vettä. Ajattelin antaa Zilpalle vain pientä liikutusta, verryttelyä maneesissa. Jäisi aikaa hoitaa kaikki kilpailuihin tarvittavat asiat huollettavaksi. Hevoset olivat sisällä, joten menin suoraan yksityispuolelle. Zilpa hirnahti vaimeasti tullessani talliin. Se oli tottunut jo omaan karsinaansa ja uuteen talliin. Taputin sitä hieman turvalle ja tarjosin porkkanaa. Orii söi sen mielellään. Nauroin ja menin varustehuoneeseen. Kädessäni kannoin kassia, jonne äitini oli pakannut Zilpan uuden näyttelyriimun ja siihen sopivan narun. Sain sen nyntymäpäivälahjaksi meille molemmille. Asetin ne Zilpan omaan kaappiin roikkumaan naulaan. Katsoin varusteita. Satulat olivat puhtaita, samoin satulahuovat. Suitset kaipaisivat jo hieman rasvausta. Otin hyllyltä nahkarasvan ja pienen sudin. Aloin rasvaamaan suitsia irroittamatta niitä. Puhdistin huolellisesti kaikki osat suitsista ja vaihdoin uuden, isomman karvan suojaamaan keskirenkulaa turvalla. Huuhtelin myös kuolaimet, nivelet ja olumpiat. Lika lähti helposti niistä irti ja jätin nivelet suitsiin. Menin takaisin karsinalle ja siirsin Zilpan käytävälle. Ensin se hieman ihmetteli, mutta älysi sitten että aloin puhdistamaan karsinaa. Siivosin karsinan huolellisesti ja kaavin kuivikkeita kerkemmälle. Tyhjensin täydet kottikärryt tunkiolle ja vein takaisin paikoilleen. Päästin oriin takaisin karsinaansa ja otin harjat mukaani. Aloin harjaamaan Zilpaa pitkin ja voimakkain vedoin. Harjasin ja puhdistin kaviotkin huolellisesti. Vein harjat takaisin ja otin mukaani suitset. Kiinnitin ne hyvin Zilpan siroon päähän ja laitoin itselleni kaikki varusteet kypärästä saappaisiin. Irroitin nahkasaappaistani kannukset pois ja laitoin ne sekasortoiseen kaappiini. "Pakko siivota se tänään..." mietiskelin ja menin takaisin oriin luo. Talutin sen reippaasti maneesiin ja suljin oven perässäni. Katsoin vuorolistaa, jossa oli nyt vapaata. Nousin penkiltä suoraan Zilpan selkään ja aloin istumaan tukevasti. Päästin Zilpan käyntiin pitkin, löysin ohjin. Kahden kierroksen päästä, otin ohjia. Ratsastin aina kulmiin voltit, taivuttaen hyvin. Zilpa kulki hieman tönkkönä mutta rentoutui sitten taivutuksiin mahtavasti. Jatkoin tehtävää ravissa ja yritin istua hyvin selälle. Valahdin pari kertaa kaulalle mutta onnistuin pysymään selässä. Aloin liikuttaa lantiotani eteen hevosen mukana ja aloin pysymään paremmin selässä. Vaihdoin suuntaa ja tein siirtymisiä keskijalkaisijalla. Silloin kuulin, että maneesin ovi kävi. Sisään astui vuonohevonen. Katsoin tarkkaan ratsastajaa, ja Zilpa katsoi vielä tarkemmin hevosta. Lopuksi se hirnahti lujaa. Essi nauroi.
- Kai mä saan tulla? hän kysyi.
- Joo, saat ottaa kopin jo lennän täältä! nauroin ja osoitin Zilpan selkää.
Jatkoimme molemmat ratsastamista. Essu ratsasti Flipperillä tarkasti. Itse jatkoin ratsastusta kolmikaarisillakiemuraurilla, haluten Zilpaa kuulolle ja tauvutukseen. Siihen se suostui helposti, ja suoritti ne hyvin. Vaihdoin suunaksi vasemman ja nostin laukan. Zilpa innostui niin, että pukitti ja lensin kaulalle. Hivuttauduin takaisin ylös ja hiljensin laukan tahtia. Lopulta Zilpa laukkasi kootusti. Huokaisin jo helpotuksesta. Rentouduin taas ja laukkasimme rennosti. Siirsin raviin ja vaihdoin suuntaa. Nostinn laukan ja valmistauduin pidätykseen. Nyt ei pukkia tullutkaan ja laukkasimme kaksi kierrosta. Siirsin taas raviin ja ravasimme pari ympyrää. Lopetimme sitten käyntiin.
- Heippa! sanoin Essulle ja ratsastin maneesista käynnistä. Zilpa ei puuskuttanut eikä ollut hiessä. Pomppasin alas ovella ja talutin Zilpan sisään talliin. Irroitin nopeasti suitset ja lukitsin oven. Zilpa piehtaroi hieman. Vein suitset paikoilleen ja hinkkasin Zilpan hyvin puhtaaksi. Orii nautti ja nautti. Sen silmät ummistuivat ja torkkui hetken. Lukitessani oven uudestaan se taas heräsi
Veinharjat pois ja kävelin kaapilleni. Siirsin nopeasti kaikki tavarani ulos. Nostin sitten hengariin roikkumaan kaksi takkia, toiseen ratsastushousuni. Alimmaksi laitoin saappaani ja ylä hyllylle kypärän hanskojen kera. Laitoin seinustalle nojaamaan koulu- ja esteraippani sekä kannuskset hyllylle. Nyt kaappi oli ja näytti puhtaammalle. Menin rehuvarastoon ja sekoitin sankkoon: kauraa, vitamiinejä ja melassia. Sekoitin niitä hieman ja vein ne sitten Zilpan kuppiin. Se hyökkäsi ruokakuppiinsa hyvällä ruokahalulla. Vein sankon takaisin ja puhdistin sitä hieman. Otin heiniä sylini täyteen ja kippasin karsinan oven taa. Taputin oria hieman ja lähdin kotiin.

Tuli hieman lyhyt, mutta parempi näin

Anteeksi tarinan vastauksen viivätys. Hyvin kisa ja pehmeitä sanoja keskeliäs tarina! Hajosin tossa kun Elmo sekotettu ja niin ja .. :D saat.. 200v€ sekä 10p!

Kiitos! Taanko kirjoitella tänne, jos käyn muissa kisoissa tallin ulkopuolella? Kirjoitanko sitten myös tallin kisoista omat suoritukseni tänne?

*Kävelin tallille hiekkatietä pitkin. Hytkyin musiikin tahdissa jota kuuntelin korvakuulokkeistani. "Olisi hauskaa ratsastaa musiikin tahtiin.." ajattelin ja ajatukseni harhailivat kur-kouluratsastus luokkiin. Kävelin tarhojen ohi ja kävelin suoraan talliin. Moikkasin nopeasti Zilpaa ja menin kerhohuoneeseen. Avasin kaappini ja laitoin sinne reppuni. Irroitin kuulokkeet korvistani. Otin ratsastusvaatteeni ja saappaat mukaan pukuhuoneeseen. Vaihdoin farkkujen sijaan siniruudulliset ratsastushousut, takin vaihdoin horzen takkiin ja tennarit saappaisiin. Vein sitten toiset vaatteet kaappiini siististi. Kävelin Zilpan karsinan.
- Hei poika! tervehdin sitä ja ori tervehti hörähdyksellä. Nauroin sille ja annoin porkkanan.
Hain harjat ja aloin harjaamaan oria. Se seisoi tönkkönä ja katseli ikkunastaan ulos.
Jatkuu

//Saat jos nini haluat //

Okeij Kisat meni hyvin :DDD

*Jatkoin harjaamista, ja oriikin vetäisi päänsä pois ikkunalta. Se pörähti ja lepuutti jalkaa. Harjasin Zilpan puhtaaksi myös toiselta puolelta ja vein sitten harjat paikoilleen varustehuoneeseen.

Seuraava päivä... (Unohdin tehdä rataan tutustumisen, mutta eikaij haittaa...)

Kisapäivä! kiljahti mielessäni. Olin saapunut tallille jo aikaisin. Aloitin puunaamalla omat varusteeni. Rasvasin hiemann kuraa ja töhnää pois saappaistani ja sivelin ne puhtaaksi nahkarasvalla. Laitoin valkoisten ratsastuhousujeni päälle tuulihousut, jotta housut pysyisivät puhtaana. Kävelin melko hiljaisessa yksityistallissa. Siellä oli majoitettuna vain yksi kilpaileva hevonen Zilpan lisäksi. Aloin harjaamaan oriin karvaa kiiltäväksi. Se olikin pysynyt hyvin puhtaana ja vain pölyt piti irroittaa. Puhdistin kaviot puhtaiksi ja otin varustehuoneesta suitset. Silmäilin Zilpan kohtaa, mutta sen paikalle oli kirjoitettu vierailevan hevosen nimi. Pelästyin ja aloin tonkimaan kaikki paikat. Lopulta huomasin Zilpan suitset sen satulan kohdalla. Huokaisin helpotuksesta ja lähdin laittamaan suitsia. Zilpa otti ne reippaasti ja lähdin taluttamaan oriia kohti näyttely kehää. Lopulta vuoroni koitti. Talutin Zilpan reippaasti kehään. Nyökkäsin tuomareille jotka nyökkäsivät takaisin. Zilpa höristi korviaan ja antoi mennä. Kävelimme kolmion muotoisen alueen kerran ja toisen kerran ravissa. Lopulta pysäytin oriin näyttely asentoon ja Zilpa hörähti hauskasti, kun tuomarit aloittivat rakenne tutkimuksen.
-Kiitos! tuomari kiitti ja talutin oriin pois kehästä. Taputin Zilpaa ja annoin sille porkkanan. Vein ponin karsinaansa ja jätin suitset sille päähän. Otin satulahuoneesta esteratulan ja huovan. Laskin alle uuden, punaisen, kultareunaisen satulahuovan oriin selkään ja laitoin satulan sen päälle. Kiinnitin panssarivyön paikoilleen ja laitoin päähäni kypärän. Kiinnitin saappaisiin kannukset ja käteeni hanskat. Otin myös mukaan pienen esteraipan. Talutin Zilpan ulos, ja huomasin yleisön lisääntyneen katsomaan estekisoja. Aurinko porotti kivasti ja kilpailut pidettiin ulkona. Lähdin verryttely alueelle, kun olin noussut selkään. En jännittänyt hirveästi, mutta Zilpa vain höristeli korviaan. Se hirnahti voimakkaasti ruunikolle tammalle, joka hörähti takaisin. Nauroin ja aloin verryttelemään. Kävelin ensin pari kierrosta ja nostin sitten ravin. Kentällä oli viisi muutakin ratsukkoa ja Zilpa nosteli häntäänsä aina tamman ohi mentäessä. Ratsastin reippaasti ravissa molenpiin suuntiin. Verryttelyesteinä oli ristikko, pysty ja okseri. Valmentajani, äitini, oli saapunut kentön keskelle. Hän katseli ratsastustamme hymyillen ja neuvoi hieman.
-Tule tuo ristikko, äiti sanoi ja nosti ristikkoa hieman. Lähestyin estettä hallitusti ravissa. Zilpa pomppasi voimakkaasti ja heilautti häntäänsä matkalla. Esteen jälkeen nostin laukan ja laukkasin pari ympyrää istuen satulaan. Irroitin tarrat tuulihousuista ja repäisin housut pois jalasta. Ojensin ne äidilleni. Nyt oli jo helpompi istua. Laukkasin toiseenkin suuntaan ja ratsastin sitten pystylle. Se oli vain puolisen metriä korkea. Zilpa hyppäsi sen rauhallisesti.
-ESTE! huusin ja laukkasin okserille. Se oli jo metrin korkuinen. Zilpa ponnisti jo hieman paremmin ja hyppäsi esteen ilmavaralla. Taputin poniani ja jatkoin ravissa. Tulin vielä pystyä ja okseria muutaman kerran, kun nimeni kuullutettiin valmistujaksi luokkaan 7. Kävelytin Zilpaa hetken käynnissä ja vaihdoin ylleni mustan kilpailutakin.
-Onnea, äiti toivotti ja hymyilin vastaukseksi. Kävelin radalle ja nostin suoraan laukan. Katselin hieman esteitä ja nyökkäsin tuomarille. Pilliin vihellettiin. JAtkoin suoraan ensimmäiselle esteelle, pystylle. Zilpa hyppäsi erikoisestene hyvin. Jatkoimme matkaa okserille, sarjalle, muurille ja vesimatolle. Siinä orii epäröi, mutta hyppäsi kuitenkin. Se ponnisti liian kaukaa ja joutui venyttämään paljon. Yleisö kohahti, mutta huokaisi sitten, oriin päästyä virheittä radansa loppuun. Hymyillen ratsastin ravissa ulos kentältä ja taputin Zilpaa.
-Se meni hyvin! äiti kehui ja kuuntelimme aikaa. Hieman hidas, mutta ylsi kuitenkin 5. sijaan. Ratsastin hakemaan ruusukkeen ja laukkasimme reippaasti matkamme. Jätin ponin äidille ja menin katsomaan näyttelyn tuloksia.
-TOINEN?!? kiljaisin suu ammollaan. Kävelin ripeästi toimistoon ja hain palkintoni. Kiittelin heitä paljon ja vein palkinnot kaappiini. Katsoin radan ohjetta. Kiertelin mielessäni sen ja menin äidin luo.
-Tulimme toiseksi näyttelyissä! Kävelytätkö ZIlpaa hetken, niin tutustun rataan.
-Totta kai! Híenosti esitetty! Äiti kehui ja lähti taluttamaan poniani. Kävelin radalle ja mittasin esteiden välit askeleillani. Rata täyttyi nopeasti muistakin ratsastajista, ja luikahdin heidän alta pois ponini luo. Otin poninin äidiltä ja nousin selkään. Zilpa höristi taas korviaan ja käveli reippaasti verryttely alueelle. Äiti käveli perässäni ja nosti esteitä 120cm korkeiksi. Hän venytti okserin leveyttä ja huuteli ohjeita. Ratsastin taas hieman ravissa ja laukassa. Tulin sitten laukassa okserille. ZIlpa ponnisti voimakkaasti ja lennähti yli. Jäin hieman hypystä ja töksähdin satulaan.
- Nojaa eteenpäin hypyssä! äiti kehotti ja seuraava hyppy meni paremmin. Jo kymmenen minuutin päästi minut kuullutettiin taas radalle. Hymyilin äidille ja ratsastin radalle. Zilpa hirnahti kovasti ja yleisö naurahti, kun nostin laukan. Mardingaali kiristyi, kun poni nosti päätään. Ratsastin reippaasti eka esteelle. Zilpa hyppäsi hyvin, ja laukkasi reippaasti seuraavalle okserille, kolmois-sarjalle, vesihaudalle ja muurille. Se hyppäsi myös viimeisen okserin puhtaasti ja laukkasimme kovaa maaliin. Jatkoimme suoraan toiseen vaiheeseen. Ratsastin uudestaan okserin, pystyn ja muurin. Lopetimme vesimatolle ja laukkasimme maaliin virheittä. Aikamme riitti yhdeksänteen sijaan. Olin hyvin tyytyväinen tuloksistamme ja jäähyttelin Zilpaa kävellen kentällä. Lopetin sitten ratsastamisen ja vein Zipan yksityistalliin. Purin kaikki varusteet ja harjasin hieman hikisen ponin hyvin huolella. HYmyilin päivän menestykselle ja asetin näyttelyriimun ja kukat kaappiini. Jätin saappaani kaappiini ja otin mukaani eilen jääneet kouluvaatteeni. Kävelin tavarat mukana rehuhuoneeseen, sekoitin Zilpalle melassi-kaura-piimä sekoituksen ja annoin sen sille karsinaan. Orii söi hyvällä ruokahalullaan. Heitin karsinaan yksi heiniä ja lähdin sitten äidin kyydillä kotiin.

*Tallilla oli porukkaa. Mietin mitä varten ihmiset olivat tulleet tänne. Kävelin ihmisjoukon sekaan ja arvelin heitä olevan n. 20 henkilöä. Menin yksityispuolelle jossa odotti lisää henkilöitä!
- Mitä varten te olette tänne tulleet? kysyin kovaan ääneen. Zilpa nautti huomiosta.
- Tulimme juttelemaan astutuksista tällä oriilla, eräs nainen sanoi ja osoitti Zilpaa.
- Mitähän... mutisin ja samalla äitini tuli toimistosta.
- Kiitos Virpi! Tuokaa tammanne ensi viikolla meille! Sirpa sanoi ja hymyili naiselle. Hän oli selvästi siittolasta.
Vetäisin äitini sivummalle ja pommitin kysymyksiä.
- Rauhassa Pinja, Zilpaa ei kukaan osta. Jätin nettiin ilmoituksia, että Zilpa ottaa vastaan astutuksia. Kirjoitin sinne kaikki Zilpan kilpailutulokset, mutta en ajatellut että näin paljon ihmisiä tulisi tänne juttelemaan! äitikin hämmästyi ja vetäytyi sitten pois.
- Käy ratsastamassa sillä kentällä, niin kaikki näkevät sen kunnolla! äiti huudahti ja meni juttelemaan Jaden kanssa.
Päätin totella äitiä ja otin varustehuoneesta estesatulan.
- Näytätkö miten se hyppää? Hyppääkö se hyvin? Miten se menee kouluratsastusta? ja päläpäläpälä. KOrviini kantautui kamalasti kysymyksiä.
- Voisitteko kaikki mennä ulos estekentälle odottamaan, Zilpa tarvitse hieman rauhaa! kiljaisin ja porukka rynnisti ulos. Huokaisin ja menin Zilpan luo.
- Anteeksi poika, mutta nyt näytetään, juttelin sille ja laskin satulan selkään. Sen alle laitoin huovan ja karvapehmusteen. Laitoin panssarivyön kiinni ja hain suitset. Kiinnitin meksikolaiset suitset oriin siroon päähän ja ohjat kaulalle. Laitoin myös mardingaalin. Vaihdoin itselleni nahkasaappaat sekä kypärän päähän. Kiinnitin saappaisiin kannukset ja hain oriin ulos. Kiristin vyön ja nousin selkään ripeästi. Pidensin jalustimia ja ratsastin kentälle.
- Tein pari okseria ja sarjan, hyppääthän ne sitten? Sirpa sanoi ja jäi juttelemaan ihmisten kanssa.
ZIlpa höristi korviaan ja hörähti matalasti kaikille. Tuimana ratsastin käyntiä ja kiristin sitten ohjia. Otin ravia ja aloin ratsastamaan aivan perusjuttuja. Hieman ympyröitä, avo- ja sulkutaivutuksia, pohkeenväistöä ja kolmikaarisiauria.
- Ratsukko näyttää aivan Anna-Juulia Kontiolle ja Rio Nuevolle, joku supisi toiselle ja hymyilin hieman. Se olikin totta. Ystäväni monesti kertoivat, miten samaa näköä olen Juulin kanssa, kun ratsastan Zilpalla. Pyöräytin Zilpan peräänantoon ja yleisö kohahti.
- Mahtava orii, joku sanoi.
Nostin laukan ja laukkasin rauhallisesti ympyrän. Käänsin istten kokorataleikkaalle ja kiristin tahtia. Keskellä tein sujuvasti laukanvaihdon ja vaihdoin suuntaa. Tein kaksi ympyrää toiseenkin suuntaan ja siirsin raville.
- Laitatko okserin metriseksi nousuokseriksi? pyysin äitiä ja Sirpa nosti estettä. Hän selvästi piti astutusmahdollisuuksista. Ne toisivat lisää rahaa tilille. Sitä ei koskaan ollut liian vähän, mutta raha ei tee onnelliseksi. MInut piti onnellisena Zilpa. Lyhensin hieman jalustimia.
Nyökkäsin kiiitollisena äidille ja nostin vasempaan kierrokseen laukan. Lähestyin estettä ja hyppäsimme korkealle. ZIlpa laskeutui pehmeästi ja salamavaro räpsähti. Zilpa pärkähti, pukitti ja lähti kovaan laukkaan. Istuin satulaan hieman holtittomasti ja käänsin oriin pikku voltille. Siinä se siirsi raviin.
- Ottakaa salamavalo pois!! Huusin ärtyneenä ja ratsastin sitten laukassa oikeaan kierrokseen. Lähestyin 120cm pystyä. ZIlpa ponnisti voimakkaasti ja lennähti yli. Taputin poniani ja kuulin taputuksia katsomosta. Hymyilin.
- Nosta sarja metri-110cm ja viimeiseksi 120cm, pyysin ja äiti laittoi.
Nostin reippaan laukan ja käänsin sarjalle. Zilpa pärskähti ja laukkasi voimakkaasti eteen. Pidätin ja hyppäsimme pystyn. Myötäsin jo seuraavalle pystylle ja hipaisin kannuksilla ennen okseria. Kaksi laukka-askelta ja mahtava ponnistus. Zilpan häntä liehui tuulessa. Nojauduin taakse ja laskeuduimme alas. Taas räpsähti valo. Zilpa pukitti kolmesti korkealle ja valahdin kaulalle.
-Perkel... karjaisin ja pidätin. Nojasin kauheasti taakse ja sain oriin pysähtymään. Jatkoin ravissa ja katselin tuimana eteen päin. Ratsastin rennosti ravissa ja lopetin käyntiin.
- Siirrytään toimistoon! Sirpa kehotti ja lähti toimistoon muiden kanssa.
Taputin Zilpaa ja kävelin alas tallille. Laskeuduin selästä ja löysäsin vyön. Vein oriin talliin ja otin varusteet pois. Harjasin Zilpan huolellisesti ja ori renotutui taas. Laitin valkoihin linimenttiä jäähdyttämään jalkaa, se kuitenkin hyppäsi tänään korkeat esteet.
- Saimme viisi astutuskäyntiä! Sirpa hihkui! - Se viedään aina viikoksi jonnekkin, mutta älä huoli, saat ratsastaa hallikisoja talvella.
- Okei. vastasin ja annoin Zilpalle heiniä. Lähdimme sitten yhdessä kotiin.

Tulipas lyhyyt..

Eka: Todella, mukava tarina? :DD Tykkäsin (:

Toka: Astutusta :O Huu Todella, kiva tarina.

Saat: 120v€ sekä 12p

Kirjotan jo nyt sen maksunkin ;D *DING - VELOITA JADE TALLIMAKSUT TILILTÄNI - DING*

*Pääsin tallille äidin kyydillä. Hän halusi pitää meille koulutreeniä, enkä ollut siitä moksiskaan. Hän maksoi saamalla tallimaksut.
Zilpa oli vielä tallissa, joten menimme sinne. Sirpa meni suoraan toimistoon Jaden luokse, ja pyysi häneltä maksukuitin. Otin Zilpan harjat mukaani ja menin sen karsinaan.
- Terve poika! tervehdin sitä ja tarjosin porkkanan. Sen orii söi nopeasti. Aloitin harjaamisen pölyharjalla ja harjasin oriin huolellisesti. Vasemman takakavion kohdalla katsoin tarkemmin vuohista. Zilpa oli raapaissut sen jonnekkin, ja siihen oli jäänyt pieni, vuotava haava. Toimin nopeasti. Puhdistin haavan pumpulilla ja hieroin siihen helosania. Tarkistin sitten kaviot ja vein harjat takaisin. Otin mukaani varustehuoneesta oriin koulusatulan ja -huovan. Laskin huovan sen puhtaalle selälle ja asetin koulupenkin hyvin sen päälle. Kun kiristin vyötä, Zilpa näykkäisi läheltäni ilmaa.
- HEI! kajahdin ja näpäytin oria turvalle. Katsoin sitten vasta takemmin. Vyön kohdalla oli pieni purema. #voivoi, kaikkea pahaa tänään...# ajattelin ja menin hakemaan pehmustetun vyön kaapistani. Otin sen mukaani ja kiristin vyön nyt hieman varovaisemmin. Otin sitten suitset ja tarjosin nivelkuolaimia oriille. Kiinnitin remmit ja samalla Sirpa tuli luokseni.
- Maksut on nyt selvät, oletko jo valmis? Mennään maneesiin.
Nyökkäsin ja menin uudestaan kaapilleni. Vaihdoin kengät saappaisiin ja kiinnitin kannukset niihin. Laitoin kypärän päähäni ja hanskat käteeni. Sitten lähdin hakemaan Zilpaa ja kävelimme maneesiin. Sirpa laittoi oven kiinni samalla, kun kiristin vyön ja nousin selkään.
- Kävele ensin pari kierrosta ja ota sitten ravia tähän päätyympyrälle, hän sanoi topakasti ja annoin Zilpan kävellä kaksi kierrosta aivan pitkin ohjin. Hetken päästä otin ohjat tuntumalle ja ohjastin Zilpan ympyrälle. Pyysin ravia ja orii nosti reippaan ravin. Lähdin keventämään mukana.
- Hyvä. Nyt pyöristä sitä hieman, joo, enemmän pohkeilla. Se ei jää paikoilleen ravaamaan kun pyydät sitä muotoon, hän selitti nopeaan tahtiin. Lopulta Zilpa alkoi pyöristyä ja jäin istumaans satulaan.
- Ota jalustimet kaulalle ja jatka suoraa uraa. Sitten otat aina A päädystä keskihaökaisijalle ja teet ravissa vaistön vasemmalle uralle.
Ratsastin pienesti hölskyen lantio eteenliikkuen uralla. Zilpa pysyi hyvin kuulolla, hyvän kouluhevosen tavoin. Suorana menimme halkaisijalle ja teimme hyvän väistön uralle.
- Enemmän oikeaa pohketta ja vähemmän pidätettä.
Tulin uudestaan ja annoin enemmän pohjetta. Nyt Zilpa astui paremmin ristiin.
- Hyvä, sitten toiseen suuntaan sama homma, edelleenkin A päädystä.
Tulin halkaisijalle ja pidätin Zilpaa hieman. Se astui mukavasti jalkoijaan ristiin oikealle uralle. Taimme pohkeenväistöjä vielä pari kertaa, kunnes annoimme Zilpan kävellä.
- Anna sen nyt kävellä, niin kuntelet laukka tehtävää. Lasket ensiksi jalustimet alas. Nostat laukan käynnistä B kirjaimesta ja laukkaat A ympyrän. Sitten tulet K kirjaimesta lävistäjän ja lopetat laukan raviin kulmassa, hän selitti ja kuuntelin tarkasti.
Laskin nyt jalustimet alas ja ratsastin B. Nostin siinä laukan. Zilpa pukitti korkealle mutta jatkoi laukkaa. Se laukkasi reippaasti ympyrän ja jatkoi rauhallisesti lävistäjällä. Se lopetti laukan mukavasti ja pehmeästi raviin.
- Hyvä, ja sitten toiseen suuntaan.
Jatkuu huomenna, lähden ratsastamaan

[Ei toimi kaikki kirjaimet, mm. a o joissa on pisteet yla puolilla...]
- Tee pari ravi ympyrää ja käyt sitten maastossa, Sirpa sanoi.
Lopetin käynnissä ja lyhensin jalustimia hieman. Kävelimme sitten Zilpan kassa pitkälle lenkille. Mielessäni ajatteli, jospa tapaisin taas Sallan ja Fenian. Pidin ohjakset tuntumalla, mutta kuitenkin rentoina. Hetken päästä, kun maisema vaihtui pelloksi, kannustin Zilpan raviin. Orii l'hti reippaaseen raviin. Se ravasi rentona, korvat horolla. Kohta kuului tamma mainen hirnahdus. Zilpa vastasi siihen kimakalla hirnahduksella.
/ Moi Salla! moikkasin hanelle. / Taa hirnuu niin et korvat sarkyy! nauroin hanelle.
/ Terve! Taa taas nostaa hantaansa niin etta ei nae minne mennaan! Salla nauroi takaisin. / Olen menossa raviradalle, tuletko katsomaan miten Fiona ravaa?
/ Vaikka, tamakin saa vahan juosta.
Lahdimme ravaamaan reippaassa tahdissa, kohti ravirataa.
Radalla Salla kiihdytti ja Fiona nosti reippaan, Zilpaakin kovemman ravin. Pysyimme kuitenkin perassa, kunnen Salla kiihdytti kunnolla. Fiona liukui eteenpain hanta lippuna, ja Zilpa tuli laukalla perassa. Kierroksen jalkeen jatkoimme kaynnissa ja menimme taas polulle.
/ Sehan juoksee nopeaa! hammastelin Sallalle joka hymyili.
/ Kyllahan raviponien pitaa juosta! han naurahti ja heilautti kattaan. / Heippa!
Hyvastelin Sallan ja Fionan. Zilpa horahti pienesti Fionan peraan. Kaynnissa etenimme kohti tallia.
/ Miss olet ollut? Siivosin odotellessani Zilpan karsinankin! Sirpa huudahti hammastyneena.
/ Kohtasin Sallan ja hanen poninsa Fionan, selitin ja loysasin vyota. Laskeuduin satulasta ja nostin jalustimet ylos. Kavelytin Zilpan talliin ja riisoin silta varusteet. Totta tosiaan, Sirpa oli siivonnut oriin karsinan.
/ Kiitos, kun siivosit karsinan, kiitin aitiani ja harjasin Zilpan pienen hien pois.
/ Eipa kesta, mutta muistathan viela kaikki opettamani asiat? Tarvitset niita kisoissa! han muistutti ja rapsutti Zilpaa. / Oli tama sen verran kallis poni, etta voisit harkita enemmankin kisoja.
/ Kylla, kunhan vain ehdimme. Ja pitaa Zilpaa saastaa astutuksille, muistutin aitiani.
Han vain nyokkasi. Taputin Zilpaa kaulalle ja annoin sille kaksi porkkanaa seka tupon heinia.
/ Nahdaan taas! moikkasin Zilpaa ja lahdimme kotiin.

mukava tarina Vähän häiritsi nää sun puhe tyylis, mut kai siihen tottuu :'D Saat.. 100v€ sekä 10p

Noniin, nyt taas toimii kaikki kirjaimet
Et oo vieläkään veloittanut tallimaksua tililtäni, ota vaan pois! Kirjoitin tarinassakin niin

*Saavuin taas tallille. Kävelin suoraan talliin ja huomasin Zilpan siellä. Moikkasin oria ja menin varustehuoneeseen. Otin kaapin päältä satula ja nahkarasvan ja päätin rasvata varusteet. Otin pienen sienen kotelosta ja kastoin sitä rasvassa. Hinkkasin satulan hyvin huolella ja pehmeäksi. Rasvasin myös koulu- ja estesatulan sekä suitset. Irroitin suitset aivan osiin ja rasvasin poskihihnoista otsapantaan asti. Kuolaimet pelin huolella lämpimässä vedessä. Lopuksi laitoin varusteet "kuivamaan" ja rasvat takaisin omille paikoilleen. Menin takaisin Zilpan karsinalle. Otin taskusta porkkanan ja ojensin sen oriille. Se huuliaan lörpöttäen söi omenan sillä aikaa kun laitoin sille päitset päähän. Talutin Zilpan riimunnarun avulla sen omaan tarhaansa, jossa oli pieniä ruoholauttoja. Se hyökkäsi heti niiden kimppuun repimään ruohoa mahaansa. Jätin narun tarhalle ja menin talliin. Matkalla otin kottikärryt ja talikon mukaan. Kärräsin kärryt karsinaan ja aloin puhdistamaan karsinaa. Heitin kaikki kakkakikkareet talikon kautta kottikärryyn ja vedin lopuksi kuivikkeita keskemmälle. Tyhjensin kärryt tunkiolle ja vein ne omille paikoilleensa. Samalla menin Zilpan tarhalle.
- Zilpaa.. huutelin sitä, - mennään sisälle!
Samalla Zilpan pää tuli näkyviin korvat hörössä. Se seisoi riimunnaru suussaan portilla ja kuopautti kaviollaan maata. Repesin nauruun ja tirskuen otin Zilpan kiinni.
- Hieno poika...! naureskelin vieläkin ja talutin oriin talliin. Päästrin sen vapaaksi karsinaan ja menin kaapilleni. Vaihdoin ratsastushousut ylleni ja otin kassista uudet nahkasaappaani. Ne olivat vielä kivan jäykät, mutta silti kiinnitin niihin kannukset. Ylpeänä uusista varusteistani menin varustehuoneeseen ja kokeilin estesatulaa. Se oli jo kuiva ja vaihdoin siihen uuden huovan. Otin harjat mukaani ja menin harjaamaan Zilpaa. Se oli ehtinyt piehtaroida odotuksessaan ja oli siksi hieman pölyinen. Hinkkasin ja harjasin oriin puhtaaksi. Lopultan sen karva kiilsi mukavasti. Laitoin harjat takaisin ja otin mukaani suitset ja estesatulan. Jätin suitset ovenkahvalle ja kannoin satulan Zilpan nyt puhtaalle selälle. Asetin sen hyvin ja kiristin mahapanssari-vyötä kireälle. Otin suitset ja laskin ohjat ponin kaulalle. Tarjosin kuolaimia jotka poni otti mukavasti suuhunsa. Kiinnitin remmit ja hain itselleni kypärän. Laitoin sen päähäni ja kiinnitin remmin. LAitoin haskat käteeni ja lähdin taluttamaan Zilpaa maneesiin, omalle maneesi vuorollemme. LAitoin oven kiinni perässämme ja talutin Zilpan keskelle esteitä. Kiristin reippaastivyötä ja taivutin sitten jalkani jalustimeen. Uusi saapas alkoi taipua ja nousin ripeästi selkään. Pidensin hieman jalustimia, olinhan tuota kasvanut pituutta! Lähdimme ratsastamaan käynnissä eteenpäin uralla pitkin ohjin. Silmäilin rataa. Ensimmäiseksi oli metrinen okseri, sitten pitkä kaarros hieman korkeammalle pystylle ja siitä hieman pienemmälle pysty-okseri kaksoissarjalle. Siitä matka jatkui oikeasti suurelle viuhkalle. Otin sitten ohjia parin kierroksen jälkeen ja lähdimme ravaamaan. JAtkuu

Jatkuu

Otin ravin ja kevensin. Zilpa liikkui jäykästi. Lisäsin hieman tempoa ja aloin verryttelemään Zilpaa kunnolla. Ori tapui volteilla kunnolla, mutta askelsi huonosti. Se tuntui jotenkin väsyneelle, joten päätin hyppäävän vain vähän. Lopulta Zilpa alkoi pyöristyä hieman peräänantoon, mutta ei kuitenkaan liikaa. Tein hieman avotaivutuksia ja Zilpa ravasi ne kivasti taivuttaen kaulaansa. Vaihdoimme suuntaa ja teimme taas samat taivutukset tähänkin suuntaan. Lopulta käänsin Zilpan pääty-ympyrälle jossa aloin valmistella sitä laukkaan. Kun annoin pohkeet, orii lähti laukkaamaan rauhallisesti. Istuin mukavasti satulaan ja säilytimme laukan tahdin. Käänsin sitten Zilpan laukassa uralle ja nousin kevyeeseen istuntaan. Zilpa tunsi kuinka paino keveni, se pukitti ja mätkäisi minut nenälleen alas. Nousin nopeasti ylös ja huomasin Zilpan takanani. Se seisoi korvat hörössä pää kallellaan ja katseli minua ihmeissään. Repesin taas nauruun ja pudistelin hiekkoja vaatteistani. Kipaisin takaisin Zilpan satulaan ja jatkoimme hetken käynnissä. Lopulta nostimme ravin ja uuden laukan. Nyt nousin uudelleen kevyeeseen istuntaan, mutta lisäsimme vauhtia. Näin Zilpa ei enää pystynyt pukittamaan. Teimme kokoratsaleikkaa suunnanmuutksen ja vaihdoimme laukan. Zilpa vaihtoi laukan lennokkaasti ja jatkoi laukkaa mukavassa tahdissa. KOhta siirryimme jo ravin kautta käyntiin ja annoin ZIlpan kävellä pitkin ohjin. Kävelimme noin kaksi minuuttia, jolloin kiersimme maneesin neljä kertaa. Sitten kiristin ohjat tuntumalle ja lähdimme ravin kautta laukkaan. Laukkasimme pari kertaa sarjan ohi tutustuen siihen ja erikoisesteisiin. Sitten ohjasin Zipan okserille aloittaen hypyt. Zilpa ponnisti mukavasti sen yli. Tulimme kahdesti uudelleen, eri laukan temmoissa ja laukassa. Ohjasin Zilpan sitten sarjalle. Ori hieman epäröi mutta napakalla kannuksen painauksella se hyppäsi sarjan puhtaaksi, laittaen väleihin kaksi laukkaaskelta. Laukkasimme kaksi kierrosta hitaassa laukassa ja tulimme lopulta koko radan. Okseri sujui mukavaan, pehmeän tapaan ja jatkoimme pystylle. Zilpa viskaisi päänsä ylös, jolloin mardingaali pakotti sen pään alas ja Zilpa hyppäsi pystyn läheltä ja korkealta. Pysyin niukasti kyydissä ja korjasin jalustinta ennen seuraavia esteitä. Sarja meni taas helposti, kahdella laukkaaskeleella. Viuhkalle mutkassa yllytin Zilpaa reippaasti. Orii ponnisti hyvin ja liisimme tasapainossa esteen yli pienessä mutkassa. Taputin oria pitkään ja päästin ohjia löysäksi. Hiljensimme raviin ja ravasimme pari ympyrää. Lopuksi seisahduimme oven eteen ja löysäsin oriin satulavyötä. Heitin jalustimet ponin kaulalle ja ratsastimme ulos ovesta. Lähdimme kävelemään tallin ympäri kiertävän hiekkatien läpi. Kävellen tumma orii venytti kaulaansa pitkälle ja pärskäytti oikein kovaa rentoutuessaan. Minäkin venytin jalkojani sivulle, melkein niin, että jäykät saappaani melkein luisuivat jalasta. Ratsastaessamme takaisin kohti tallia laskin jalustimet taas alas. Tallin pihassa Zilpan pieni pintahiki oli laskenut ja laskeuduin selästä. Nostin jalustimet ylös ja vein oriin puhtaaseen karsinaan. Ottaa ensin suitset irti ja kuolaimet pois oriin suusta puhdistawen hieman veden alla kuolaimia ja vie ne sitten takaisin varustehuoneeseen Zilpan kohdalle. Menee sitten karsinaan. Löysäten ja irroittaen vyön ottaa satulan pois oriin selästä ja vie sen varuste huoneeseen. Otin mukaani harjan ja menin Zilpan karsinaan takaisin. Harjasin sen reippaasti karvat suoraksi ja vein harjan pois. Menin kaapilleni ja vaihdoin ylleni taas farkut ja tennarit. Jätin saappaat ja ratsastushousut kaappiin ja menin Zilpan luo. Kiinnitin sen siroon päähän riimun ja siihen narun. Lähdin taluttamaan oria tarhaan ja jätin sen siihen tarhaan, jossa se oli päivälläkin. Jätin narun siihen ja heitin aidan viereisestä paalista tarhaan heinää. Niitä Zilpa alkoi syömään ja moikkasin sitä vielä kerran. Lähdin sitten kävelemään kotiin.

*Vihdoinkin aurinkoinen syyspäivä. Puut tiputtivat lehtensä alas, ja Zilpan kanssa valmistauduimme pitkälle retkelle niiden alle. Zilpa oli päässyt ulos viileään tuuleen ja se oli alkanut kasvattamaan karvaansa. Hetkessä otin Zilpan sisälle laittaen sen karsinaan. Aloitin oriin harjaamisen kumisualla, koska se oli hinkannut itseään puuhun ja oli saanut pihkaa karvaansa. Hieman puhkuen ja hikeä tihkuen sain Zilpan kiiltämään js hain suitset. Nopeasti laitoin ne Zilpan siroon päähän ja jätin sen karsinaan hetkeksi. Otin karsinan ovelta kypärän, hanskat ja repun. Laitoin ne ylleni ja repun selkääni. Siihen olin pakannut termospullollisen lämmintä kaakauta, leipää, suklaata ja porkkanoita. Otin sitten korvia hörössä pitävän hevoseni kiinni ja vein sen ulos. Nousin penkin päälle ja nousin nopeasti selkään. Zilpan selkä oli pehmeä, mutta selkäranka kova. Siinä kuitenkin oli mukava istua, Zilpa oli nyt aika tukevassa kunnossa. Lähdimme liikkeelle käynnissä ja menimme pidemmälle lenkille. Zilpa käveli reippaasti pitkin ohjin. Se alkoi tunnistaa maisemaa ja huomasimme olevan jo kohta raviradan kohdalla. Jostain kuului kavioiden ääntä, kun olimme menneet raviradan ohi. Zilpa nosti päätään ja jännittyi heti. Otin heti ohjakset tuntumalle ja huomasimme Sallan ja Fionan saapuvan.
- Moi! En olekaan koskaan nähnyt sua Fionan selässä! virnistin Sallalle joka moikkasi.
- Joo, tää onkin hyvin outoa. Fiona on kantavana eikä sillä saa nyt ajaa, Salla vastasi ja taputti Fionan pyöreää mahaa.
- Me mennään järven rannalle laavulle, tuletko mukaan? Mulla on kaakauta ja suklaata... virnistin taas ja Salla liittyi seuraamme.
Lähdimme käynnissä kohti järvelle vievää tietä. Polkumme leveni lopulta leveäksi ja päätimme ravata. Zilpa hyökkäri raviin Fionan perässä ja tammasta tuntui ahdistavalle orin edessä. Se pukitti ja Salla muksahti kaulalle. Tyttö tirskui mutta nousi selkään, kun Zilpa oli mennyt Fionan edelle ja tamma lähti kiihyttämään. He nauroivat pitkän aikaa kunne tuli pitkä suora.
- Laukataan! Salla kehotti ja nosti Fionalla laukan. Se lähti lyhyeen, pomppivaan laukkaan. Zilpa taaseen lähti pitkään ja pehmeään laukkaan kouluhevosen tavoin ja pyöristi kaulaansa.
- Menoksi poika! huusin ja painoin pohkeet kylkiin.
Orii leimahti vauhtiin ja pukitti hieman. Ponit laukkasivat vierekkäin korvat höröllä kohi rantaa. Sitten jo piti hidastaa. Käynnissä ponit askelivat pehmeään hiekkaan joka upotti kaviot näkymättömiin. Ponit rämpivät tytöt selässään laavulle ja pysähtyi vihreään nurmikko läikkään, joka taisi olla ainut.
- Syödään hieman, mulla on nälkä, sanoin Sallalle ja istuimme laavuun, kun olimme kiinnittäneen Zilpan ja Fionan ruohikolle.
Otimme repusta evääni ja molemmat söivät leivät sekä joimme kaakauta. Poneille annoimme kehdet porkkanat ja itse herkuttelimme suklaalla. Nauroimme jutuille ja kerroimme omista tulevaisuuden suunnitelmista hevosten kanssa.
- Minä varmaan perustan ravitallin ja ostan paljon lämminverisiä ja shettiksiä, Salla kertoi.
- Minä jatkan kilpailuja enemmän esteillä ja ostan uusia kisaratsuja, päämääränä Horse Show! virnistin Sallalle ja naurahdin riimittelylle.
Sitten pakkasin taas repun selkääni ja nousimme hevostemme selkään.
- Kahlataan hieman, sanoin ja Salla nyökkäsi.
Kannustimme ponit veteen ja Fiona lompsi siihen tottuneesti. Zilpa puhalsi ja pöristeli itseään ja heittelehti ympäri. Lopulta se suostui menemään ja asteli Fionan perään polviin asti veteen. Tyytyväisenä taputin oria ja käänsin sen tielle.
- Kohta on pakko olla tallilla alkaa tulla pimeä, huomautin Sallaa.
- Joo, mulla on iltatalli vuorokin, hän vastasi ja lähdimme tielle.
Zilpa pyöri hermostuneena ja päästimme ponit raviin, kunnes Sallan piti kääntyä kotiinsa.
- Moikka, nähdään joskus, hän sanoi ja vilkutti.
Ponit hörähtivät ja lähtivät eri suuntiin. Jatkoin Zilpalla ravissa eteen päin ja ohitimme harjoitusradan. Kohta saavuimmekin tallille ja siirsin käyntiin. Zilpa käveli joustavasti pihaan ja pysähtyi jo kuivuneena pihaan. Se puhalsi käteeni ja lompsi lämpimään talliin perässäni. Karsinassa oli puhtaat kuivikkeet, sen oli joku siivonnut. Mielessäni kiitin henkilöä ja otin Zilpalta suitset pois. Harjasin sen jalat huolella, jotta ne ei kylmettyisi liikaa kahlauksen jälkeen. Samalla laitoin ponin selkään pehmeän talliloimen. Vietyäni kaikki tavarat paikoilleen kirjoitin lapun, jossa kerroin antaneeni Zilpalle iltaruoan. Kiinnitin sen oriin oveen ja menin tekemään sille ruokaa. Sekoitin kuppiin kauraa, mineraaleja ja lorautin hieman melassia. Tarjoilin sen sitten ponilleni ja taputin sitä vielä. Vein kupin takaisin ja lähdin kotiin.

Veloita tallimaksut tililtä sitten, kun olet tarkistanut uusimmat viestit. )

*Menin tallille nyt äitini kyydissä, koska Zilpalle tuli ensimmäinen tamma. Olimme sopineet tästä jo Jaden kanssa(?) ja tammalle ja Zilpalle on varattu oma tarha. Jos astutus ei onnistu luonnollisesti, täytyy vanhempien hieman auttaa tammaa ja oria. Zilpan huomasin olevan tarhassa ja menin sen luokse suoraan, mukanani porkkanaa ja harjapussi. Orii hörähti hieman ja tuuppasi taskuani viitaten.
- Joo joo, saat porkkanaa, nauroin sille ja ojensin yhden oranssin herkun sille.
Poni rouskutti namin äänekkäästi, samalla kun aloitin harjaamisen. Harjasin huolellisesti sen joka ruumiinosan, erityisesti jalat. Siten aloin selvittämään häntää. Suihkutin hieman selviysainetta jouhiin ja aloitin sormilla selvittämisen. Tuskalla väänsin joka jouhen suoraksi, samalla kun orii mussutti heiniään. Hikeä otsalta pyyhkiessäni, se vilkaisi minua kiitollisena ja jatkoi ruokaileimista. Huokaisin ja aloin käärimääm pinteleitä sen jalkoihin. Se sujui nopeammin ja helpommin mutta polveni kärsivät siitäkin. Samalla kun pintelöin häntää, äitini tuli kengitys välineet mukanaan tarhalle.
- Otetaan kengät pois, ettei Zilpa vahingoita tammaa, hän sanoi ja annoin naiselle tilaa.
Hän aloitti kengityksen nostamalle ekan etusen ja alkoi jotenkin repimään jollain kapulalla kenkää pois. Se näytti helpolle ja halusin kokeilla toisella etusella. Mutta se ei ollutkaan helppoa.
- Käännä sieltä alta! äitini neuvoi ja tein niin. Se onnistui, ja kenkä irtosi.
- Hikihän tässä tulee, sanoin ja äiti nauroi. Hän otti takasestakin kengät irti, kunnes traileri saapui pihaan. Menimme vastaan.
Autosta astui nuorekas nainen, jonka seurassa oli minun ikäiseni poika.
- Hei! molemmat tervehtivät. Vanhempamme alkoivat jutella jotain hevosista ja autoin poikaa ottamaan hirnuvan tamman ulos. Hän esittäytyi Villeksi.
- Tamma on Spiraali, jolla kilpailen esteitä enemmäkseen, mutta koulukin onnistuu, hän sanoi. Tamma oli kuin kaksois versiö Zilpasta.
Se oli väritykseltää aivan sama, eli tummarautias ja sillä oli samanlaisesti leikattu harjas. Sanoin sen Villelle joka alkoi nauramaan.
- Toivottavasti varsasta tulisi orii, ja yhtä hyvän näköinen kuin Zilpasi! hän vastasi ja alkoi taluttamaan tammaa ympäriinsä.
- Ville, nouse selkään ja ravaa sillä hetki kentällä, hänen äitinsä sanoi topakasti ja Ville totteli.
Hän laittoi ohjat Spiraalin kaulalle ja ponnisti korkean ponin selkään. Ihailin salaa pojan ponnistusta aj ulkonäköä, enkai vaan ollut ihastunut? Hymyilin ajatukselle ja kävelin heidän perässä kentälle.
- Tämä on tosi pehmeä ratsastaa myös ilman satulaan, Ville kertoi ja ratsasti kentälle. Suljin perässä portin ja nousin istumaan aidalle.
Poika pyysi hevoseltaan ravia. Se lähti ravaamaan pehmeillä ja pitkillä askelilla, pyöristäen kaulaansa.
- Tee pari ympyrää ja nosta sitten laukka suoraan uraan. Teet kerran lävistäjän ja laukanvaihdon, sitten lopetat käyntiin, hänen äitinsä komensi ja Ville jatkoi laukassa. Tamma laukkasi reippaasti, körvat höröllä kuunnellen. Sen vaihto sujui sujuvasti ja he jatkoivat laukassa kohti estettä.
- Ville, käyntiin, hänen äitinsä yritti estää, mutta tamma laukkasi esteelle ja ponnisti metrisen esteen leikiten.
Poika vaan myötäsi ohjista ja nojasi eteen. Sitten hän hiljensi raviin ja kohta käyntiin. Hänen äitinsä mutisi jotain ja viittoi meidän mukaan. Kaikki lähdimme takaisin alas Zilpan tarhalle. Ville laskeutui alas ja tarkisti tamman pintelit.
- Irroitimme kengät pois, poika sanoi ja otti suitset tammalta. Se ryntäsi suoraan haistelemaan Zilpaa. Orii hirnahti kimeästi ja nuuski tammaa.
Kaikki seisoimme ja katselimme kaikki hevostemme touhuja, miten orii tutustui tammaan ja yritti nousta jo selkään. Lopulta Spiraali päästi oriin selälleen ja Zilpa pääsi astumaan tamman kaksi kertaa. Sitten Anna lähti hakemaan pojan hevosen pois.
- Astutuksen prosentit n. 80%, voi nousta eläinlääkärin tarkistuksen jälkeen, äitini epäili ja laskeli lukemia. Zilpa hirnahti kivakasti tamman perään, kun Spiraali vietiin karsinaan, vieraskarsinaan, jossa se saisi asua noin kaksi viikkoa. Jos astutus epäonnistuisi, se astutettaisiin uudelleen heti.
- Annetaan niille nyt ruuat, sanoin kun talutin Zilpan omaan karsinaansa.
Ylläni oli melko huonot tallivaatteet, pillifarkut ja tennarit. Villellä taas oli kalliin näköiset nahkasaappaat ja ratsastushousut. Kai niillä rahaa riittäisi, maksoivathan ne astutuksestakin yli tonnin meille.
- Joo, sopii kai. Kerron samalla sinulle Spiraalin hoito-ohjeet, kai hoidat sitä silloin kun en pääse tänne? Yritän kyllä tulla joka toinen päivä, Ville selitti ja hymyili.
Tuuli liikautti hänen, ja minunkin, blondeja hiuksiaan. Ääww, miten hyvännäköinen poika ajatteli, ja Zilpa varmaan ajatteli: Ääw miten hyvännäköinen tamma! Hymyilin ajatukselle ja päästin Zilpan karsinaan. Sekoitin sille melassia, kauraa ja kivennäisiä ja tarjoilin sen parin porkkanan kera. Zilpa alkoi rouskuttamaan ruokaansa hyvillä mielin. Sitten menin läheiseen karsinaan johon Spiraali majoittui(?). Ville kertoi minulle kaikki ohjeet ja pari vinkkiä Spiraalin hoitoon.
- Ville, nyt lähdetään, hänen tiukkis äitinsä huusi ja Ville hymyili.
- Heippa, hän sanoi ja vastasin samoin hänelle.
Auto kaasutti trailerin kanssa pois ja hyppäsimme omaan autoomme.
- Toivottavasti onnistui. Teillä taitaa mennä Villen kanssa hyvin... äiti virnuili. Aloin nauramaan.
- Ehkä...
Loppu :=

Haittaako, jos Spiraali esiintyy parissa kertomuksessa. En muita astutuksia näin kerro vaan että Zilpa lähtee jonnekki tammasiittolaan

PIDÄN LOMAA! Koulu vie taas aikaa, ja näköjään muillakin on lomaa!

Pinja